Aiemmin on näistä ollut mainintaakin, eli pääsääntöisesti omat tiedostot tallennetaan tietokoneella aina joko HDD tai SSD kovalevylle. Kumpi näistä on sitten sinulle parempi ja miten ne nyt siis toimivat?

HDD

Hard Disk Drive on perinteinen kovalevy ja tämä teknologia on ollut käytössä jo yli 60 vuotta. Ensimmäinen kaupallinen HDD asema oli IBM:ltä vuonna 1957 ja sen koko oli 3,75MB, eli nykyisin kännykkäkameran kuva ei siihen edes mahtuisi. Kooltaan nämä olivat 24 tuumaisia, nykyisin HDD:t ovat joko 3,5 tumma (pöytäkoneet) tai 2,5 tuumaa (läppärit).

HDD asemien tekniikka on kerinnyt vuosien saatossa hioutua pitkälle ja siitä syystä nykyisin ne ovatkin todella luotettavia. Tallennustilaltaan nämä ovat toistaiseksi vielä huomattavasti suurempia kuin SSD levyt ja hintakin on huomattavan paljon pienempi.

Koska data tallennetaan fyysiselle kiekolle, on kirjoitus- sekä lukunopeus hitaampaa. Suuri tallennustila ja halpa hinta pitävät HDD:t kuitenkin vielä aktiivisessa käytössä. Nämä ovat käteviä etenkin tiedostojen varastointiin ja arkiseen käyttöön, missä nopeudella ei niin ole väliä.

SSD

Solid State Drive on uudempaa teknologiaa, toimintaperiaatekin on huomattavasti erilainen verrattuna HDD:hen. Ensimmäinen SSD levy tuli kaupallisesti markkinoille vuonna 1991 ja sen koko oli 20MB. Tuolle mahtuu jo hyvinkin tarkka kännykkäkameran kuva, mutta tuolloisella 1000 dollarin hintalapulla ei kovin arkisesta keksinnöstä vielä tuolloin ollut kyse. Viime vuosina SSD levyjen hinnat ovat tulleet tosin alaspäin vauhdilla ja tästä johtuen kävinkin juuri sunnuntaina ostamassa 60 euron hinnalla 240GB kokoisen SSD:n pelejä varten. Tähän asti olen käyttänyt HDD:tä pelaamiseen, joka on osaltaan nostanut pelien latausaikoja paikoin paljonkin.

SSD levyistä aiemmin olen tainnut mainita, että niiden tekniikka on huomattavasti monimutkaisempaa, saattoi jossain olla viittaus laumaan Harry Pottereitakin tekemässä taikojaan. SSD levyissä tietoa ei tallenneta bitti kerrallaan, vaan tieto varastoidaan blokkeihin (blokki on vähän niinkuin kansiollinen tulostettuja papereita eli yhdessä blokissa on kohtalaisen paljon tietoa kerralla). Kun tieto luetaan, tapahtuu tämä täysin sähköisesti, kontrolleri lukee halutun osion sähkövarauksen ja välittää tiedon eteenpäin, koska tässä ei ole mekaanisia liikkuvia osia niin toiminta on HDD asemaan verrattuna huomattavasti nopeampaa. Kun tietoa halutaan kirjoittaa talteen, kirjoitetaan koko blokki uusiksi toiseen blokkiin ja olemassaollut blokki tyhjennetään. Tästä syystä SSD levyillä on aina olemassa blokkeja joita tietokone ja käyttäjä eivät näe, vaan tämä ylimääräinen varanto käytetäänkin tuohon kirjoittamiseen varastona.

SSD levyt ovat fyysisesti 2,5 tuumaisen HDD:n kokoisia yleensä, tosin tekniikka mahdollistaa moninaisemmat muodot näille eli muotoilu ja koko ei ole aina taattua perinteisempää tyyliä. SSD levyn etuuksiin kuuluu ehdottomasti nopeus sekä lukemisen että kirjoittamisen osalta, hintalappu on tosin myös sitten kovempi eikä SSD levyjen muistin koko ainakaan vielä pärjää perinteisille HDD levyille.

RAID

Redundant Array of Independent Disks (alunperin Inexpensive) on lähinnä palvelinpuolella käytetty tapa käyttää kovalevyjä, mutta tätä voi halutessaan myös käyttää kotioloissa. RAID tapoja on useampia, joten selkeyden vuoksi keskitytään nyt vain yksinkertaisimpiin RAID 0 ja RAID 1 asetelmiin (muut RAID mallit ovat johdettavissa näiden kahden pohjalta).

RAID 0 järjestelyssä otetaan kaksi kovalevyä ja määritetään tietokone kirjoittamaan osa datasta toiselle ja osa toiselle vuorotahtia, tällöin saadaan luku ja kirjoitusnopeutta nostettua huomattavasti verrattuna yhden aseman järjestelmään. Ongelmana tässä kuitenkin on, että mikäli toinen levy korruptoituu, on toisenkin sisältö kelvotonta. Jos järjestelmään lisätään useampi kovalevy RAID 0 tavalla, kasvaa luku- ja kirjoitusnopeus samalla.

RAID 1 järjestelyllä molempiin kovalevyihin kirjoitetaan sama data. Tämä turvaa tietoa mutta luku ja kirjoitusnopeus jää hitaammaksi kuin nopein levyistä olisi yksittäin. Tällä järjestelyllä siis kuitenkaan yhden aseman rikkoutuminen ei vielä haittaa, vaan data on luettavissa toiselta ja toinen voidaan korvata uudella, johon kopioidaan olemassaoleva data.

Sniidun spesiaali

Mikäli sinulla on esimerkiksi kaksi 500GB kokoista HDD levyä ja haluat nopeuttaa luku- ja kirjoitusnopeutta tietokoneella, voit asettaa nuo kaksi asemaa RAID 0:aan. Tällöin sinulla on yhä sama 1GB tallennustilaa käytettävissäsi, mutta luku- ja kirjoitusnopeus paranee huomattavasti. Muista kuitenkin, että tätä tallennustilaa ei kannata käyttää tärkeän datan varastointiin vaan ennemminkin vaikka peliasemaksi, jossa mahdollisen levyrikon sattuessa sisällä oleva data on uudelleen ladattavissa.

 

Dataa muistiin kaivertaen,

Elektronikkari