tiistai, 19. syyskuu 2017

Niksinurkka - Vol 1

Nikkaroidessa tulee opittua yhtä ja toista kätevää niksiä aina välillä, toisinaan jonkun kertomana ja toisinaan ihan itsestään. Toisinaan niksit ovat yhden tempun ihmeitä ja toisinaan näitä pystyy laventamaan uusiin käyttökohteisiin. Jotkut niksit ovat pitkään vain yhden tempun ihmeitä kunnes jossain kohtaa keksii miten uuteen ongelmaan pystyy soveltamaan vanhaa kikkaa. Koitan nyt siis kirjailla näitä ylös, sillä nämä ovat nikkaroinnin yksi kulmakivistä.

Infrapunasäde näkyy kännykän kamerassa

Esimerkiksi kaukosäätimen ollessa toimimaton, yleisin syy on että patterit ovat loppuneet. Mikäli säädin ei kuitenkaan uusilla pattereillakana lähde toimimaan kuten pitää, on jossain muualla oltava vikaa. Kaukosäädin on halpa laite vaihtaa verrattuna esimerkiksi säteen toisesta päästä löytyvään televisioon tai vastaavaan, mutta millä varmistua siitä, että kumpi on vialla?

Helppo niksi tähän on avata kännykän kamera ja osoittaa kaukosäätimellä tätä ja painaa nappia. Kännykän kamera kaappaa myös infrapunasignaalin ja näytttää sen kännykän näytöllä. Mikäli signaalia ei näy, ei kaukosäädin tätä lähetä.

Jos säätimestä näkyy signaali normaalisti, on joko vastaanottava laite vialla, tai sitten ilmassa on jokin infrapunaa häiritsevä häiriö. Yleensä tämä voi olla jokin keinotekoinen valaisin, eli kannattaakin ensimmäisenä sammutella kaikki valonlähteet ja tarkistaa tämän jälkeen toimivuus. Myös esimerkiksi television taustavalo tai näyttöpaneeli voi häiritä stereoiden tai digiboksin signaalia, eli tämäkin kannattaa rajata sammuttamalla laite.

Vuotavan venttiilin tunnistat syljellä

Vanha niksi, joka alkaa jäämään unholaan, on miten erottaa vuotava venttiili puhjenneesta kumista. Tämä on erityisen kätevä polkupyörien kanssa. Eli kun olet pumpannut tyhjentyneen renkaan täyteen, kostuta sormen kärki reilusti syljellä ja sipaise tällä kalvo venttiilin päälle. Mikäli sylki pullistuu kuplaksi, on venttiili rikki. Jos sylki jää tasaiseksi kalvoksi, vuotaa rengas jostain muualta.

Tämä alkaa olemaan vähäinen sinällään merkitykseltään, koska harvemmin enää renkaita korjataan paikkasarjalla. Renkaiden hinnat ovat nykyään sen verran halpoja, ettei paikkaukseen nähtävää vaivaa koeta mielekkääksi vaan ennemmin ostetaan vain uusi. Niksiä voi kuitenkin soveltaa muihin vastaaviin tilanteisiin.

Hitaan internetyhteyden vianrajaus

Ennen soittoa ja jonottelua operaattorin tekniseen tukeen, kannattaa tehdä pieni vianrajaus itse. Tällä säästää sekä aikaa että hyvässä lykyssä rahaakin. Hidastelun ilmetessä käynnistä ensimmäisenä sekä modeemi että tietokone uudestaan. Mikäli hidastelu jatkuu, tarkista seuraavat.

Tee internetyhteyden nopeustesti esimerkiksi http://speedtest.net/ sivulla (suosittelen tätä koska puolueeton ja luotettava vaihtoehto). Jos nopeus jää sovitusta paljon, tarkista mitä mieltä modeemi on linjasta. Tämän voit tarkistaa modeemin paikallishallinnasta johon otetaan yhteys kirjoittamalla internetselaimeen osoitteeksi hallintasivun IP-osoite, esimerkiksi 192.168.0.1 (tämä löytyy modeemin ohjekirjasta kuten myös tieto siitä, mitkä ovat käyttäjätunnus ja salasana). Paikallishallinnasta näet diagnostiikasta, kuinka nopean yhteyden modeemi on kätellyt linjalle auki. Jos tämä eroaa paljon nopeustestin tuloksesta, jää ongelma modeemin ja tietokoneen väliin.

Jos nopeus on diagnostiikassa alhainen, resetoi modeemi ja jos ongelma jatkuu, ota yhteys operaattoriisi. Jos taas nopeus on sekä nopeustestillä että paikallishallinnassa kunnossa, on ongelmana todennäköisesti tietokone tai modeemi joka aiheuttaa jumittelun. Modeemin resetointi yleensä purkaa tämän jumittelut, tietokoneen kohdalla tarvitseekin sitten ruveta tekemään puhdistusta ja siivoamista.

Halvoista kaiuttimista kelvollisempi ääni

Halpojen kaiuttimien ongelma on se, että näiden äänialue keskittyy yleensä vain tietyille äänialueille ja loput jäävät huomiotta. Tätä voi koittaa ratkaista EQ:lla, eli ekvalisaattorilla. Tällä säädetään äänen tasapainoa eri taajuuksien välillä ja tällä voi koittaa korjata eri äänialueiden keskinäisiä suhteita, esimerkiksi siis jos kaiuttimistasi tulee matalat taajuudet hyvin, mutta korkeat äänet jäävät piiloon niin voit nostaa ylempien taajuuksien voimakkuutta suhteessa alempiin.

Aikanaan pöytätietokoneella käytin SoundBlaster Audigy2 äänikorttia sekä kX Project ääniajureita. Audigy2 äänikortteja myydään käytettynä 10-20e hintaan ja kX-ajurit ovat ilmaiset. Käytössäni oli kahdet halvat kaiuttimet joista toisissa bassotaajuudet olivat hyvät ja toisissa yläpää oli puhdas. Ohjasin ajureiden kautta yläpään kaiuttimille etukanavista EQ:lla bassot leikattua signaalia ja alapään kaiuttimille toisinpäin, näiden yhdistelmän tein stereoääneksi. Vaikka siis kaiuttimia oli 4.0 järjestelmän edestä myös kytkentöjen puolesta, ääni tuli 2.0 järjestelmänä eli perinteisenä stereona ulos. Ainoa ero oli tosiaan tuo äänen ohjaus taajuuskorjaimien kera, jolla sain huomattavasti tasapainoisemman ja kattavamman äänen aikaiseksi.

Sniidun spesiaali

Hiljaisen tiedon jakaminen sekä omaksuminen opettaa paljon ja tämän tiedon avulla voit säästää pitkän pennin jonkin ongelman kanssa painiskellessa. Omalta osaltani siis pyrin kirjailemaan näitä niksejä julki sitä mukaa koostetusti muutaman kerrallaan kun niitä muistuu mieleen, lukijoilta pyytäisinkin myös osallistumista tähän projektiin. Eli onko sinulla tiedossasi/käytössäsi jokin niksi johonkin ongelmaan mitä muutkin voisivat hyödyntää? Kirjoita se joko tänne blogin puolelle tai Facebookiin kommenttina ja otan näitä mukaan koosteeseen!

 

Tietoa jakamassa,

Elektronikkari

tiistai, 12. syyskuu 2017

Interface, eli muusikon paras treenikaveri

Jopa aloittelevan makuuhuonekitaristin kannattaa hankkia käyttöönsä interface tietokoneelle. Mikä siis on interface, mitä sillä tehdään ja miksi tämä on tärkeää?

Mikä?

Useimmiten etenkin halvemmat intefacet kytketään tietokoneeseen USB-väylään. Halvemman pään laitteet ovat kooltaan pieniä, noin CD/DVD-kotelon kokoisia mutta paksumpia. Aiemmin Kotistudio-artikkelissa sivusinkin jo näitä, tuolloin suosittelin Behringerin U-Phoria UM2 interfacea, mutta jälkeenpäin tarkemmin tutkittuani halvempaa osastoa näistä vaihdan suosituksen. Tästä myöhemmin Sniidun spesiaalissa.

Interface toimii äänikorttina, eli tietokoneen äänet viedään ja tuodaan tämän kautta. Laitteissa on vaiheleva määrä erilaisia liitäntöjä käytettävissä ja yhteensopivuus eri ohjelmien sekä käyttöjärjestelmien välillä voi vaihdella. Tietokone hoitaa signaalin prosessoinni ja talteenoton, kun käytössä on sopivat ohjelmat tätä varten. Tietokoneelta ulostulevaan ääneen myös toki vaikuttaa käytössä olevat kaiuttimet sekä näiden laatu. Suositeltavaa olisi, että käytössä olisi nimenomaan studiotoimintaan suunnitellut kuulokkeet/kaiuttimet, sillä näissä pääsääntöisesti on äänentasapaino tasapuolinen, verrattuna esimerkiksi kuluttajille suunnattuihin laitteistoihin joissa bassotaajuuksia on tehostettu "paremman" äänentoiston vuoksi.

Mitä?

Syy siihen, miksi jo aloittelijan kannattaa hankkia interface käyttöönsä, on seuranta. Kun soitat ja samalla kuuntelet soittoasi, et pysty täysin kriittisesti kuulostelemaan soittoasi etkä pysty myöskään jälkikäteen vertaamaan soiton laadun kehittymistä. Eli ajatuksena on pistää tietokoneelta nauhoitus päälle ja tallentaa eri versioita soitetuista covereista sekä omista kappaleaihioista myöhempää tarkistelua varten. Jossain kohtaa soittotaidon kehittyessä näitä voi alkaa julkaisemaan esimerkiksi Youtubeen tai vaikka foorumeille vertaisarviointia ja palautetta varten.

Kitara on mahdollista kytkeä kolmella tapaa tätä varten interfaceen. Joko kytketään soitin suoraan interfaceen, jolloin efektit ja prosessointi jää kaikki tietokoneen vastuulle. Ongelmana tässä on tietokoneen äänenkäsittelyn aiheuttama viive, eli pahimmillaan soitto häiriintyy kun kaiuttimista kuuuluvassa soitossa on huomattava latenssi verrattuna siihen mitä kitaran kaulalla tapahtuu. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että näppäilet kitarasta nuotin ja vasta hetken päästä tietokoneen kaiuttimista kuuluu soitettu nuotti. Latenssi voi olla esimerkiksi 25 millisekuntia, jolloin tuo viive on jo selkeästi kuultavissa ja häiritsee etenkin nopeatempoisempaa soittoa hyvin paljon.

Toinen vaihtoehto on kytkeä Interfaceen mikki, jolla nauhoitetaan huoneesta tilaääntä. Tällöin kitara on kytkettynä vahvistimeen joka tuottaa itsessään soiton äänen ja mikki nauhoittaa sitä ääntä mitä huoneessa kuuluu. Tällöin nauhoituksen laatu ei ole niin hyvälaatuista ja huoneen akustiikalla on todella suuri merkitys nauhoitteen äänimaailmaan. Esimerkiksi kerrostaloissa paljaat betoniseinät aiheuttavat huomattavan määrän kaikua, joka kuuluu ja puurouttaa lopullisen taltioinnin äänen pahasti.

Kolmas vaihtoehto on kytkeä vahvistin ulostulon kautta interfaceen. Tällöin soittoa pystyy seuraamaan normaalisti vahvistimen kautta ja talteen jäävä ääni on huomattavasti edellistä parempaa. Tätä varten vahvistimessa tulee toki siis olla ulostuloliitäntä. Mikäli haluaa luonnollista elävyyttä taltiointiin ja interfacen liitännät tätä tukevat, kannattaa toiseen sisääntuloon kytkeä vielä erillinen mikki nauhoittamaan edellisen esimerkin tapaan tilaääntä. Toki ohjelmistoissa löytyy säätöjä tätäkin varten, mutta luonnollisempaan lopputulokseen pääsee helpommin käyttämällä mikkiä ja miksaamalla tuon tilaääniraidan vaimeaksi taustalle.

Miksi?

Tuossa aiemmin jo tätä perusteltiinkin, eli tekemällä omasta soitosta taltiointia pystyy soiton kehittymistä ja kipukohtia seuraamaan sekä arvioimaan paremmin. Myös hetken huumassa syntyneet jamittelut on huomattavasti helpompi nuotittaa jälkikäteen kun käytössä on referenssimateriaali eli äänite, josta voi palautella mieleen mitä tuolloin tuli soitettua.

Myöskin uusien efektien hankkimista voi demota helposti interfacen kanssa. Tietokoneen kautta kuitenkin on saatavilla rajattomat mahdollisuudet erilaisille efekteille mitä kitaristit käyttävät. Ensimmäisenä yleensä, etenkin rock- ja metallimusiikin parissa, hankitaan jonkinlainen säröefekti murtamaan ääni karskimmaksi. Tämän jälkeen onkin aloittelijalla herkästi sormi suussa, mitäs nyt? Tällöin voi ensin käydä eri vaihtoehtoja läpi tietokoneella simuloiden ja jos vaikka Flanger on se mitä oma sointi kaipaa, on tällaisen pedaalin hankkiminen siinä kohtaa perusteltu ratkaisu. Toki vielä pitää tehdä tutkimustyö sen osalta, minkä valmistajan mikä versio efektistä on se "omin", mutta suunta on jo löydetty.

Soittotaidon kehittyessä on yleensä mukava saada kritiikkiäkin, vain palautteen kautta voi aidosti kehittyä. Perheenjäseniltä, kavereilta, yms. voi tuota toki aina pyytää, mutta tämä on osaltaan puolueellista. Omalta kohdaltani ainkin pidän, että varmimman palautteen saa tuntemattomilta tai sellaisilta henkilöiltä joiden kanssa ei niin aktiivisesti ole tekemisissä. Tässä kohtaa onkin sitten mukavampi kun tuotosta voi demottaa lähettämällä äänitiedosto kuunneltavaksi sen sijaan että puolituttuja tai tuntemattomia alkaisi sinne omaan makuuhuoneeseen kutsumaan soittoa arvioitsemaan.

Sniidun spesiaali

Aiemmin tosiaan suosittelin Behringer U-Phoria UM2 interfacea, mutta kesän myötä tutustuttuani paremmin tämän hetken tarjontaan, Valmistaja sekä tuotesarja pysyy samana, eli Behringer U-Phoria, mutta malliksi nyttemmin suosittelen UMC22 versiota. Thomann myy tätä tällä hetkellä 42e hintaan eli ei lainkaan paha. Tuon oheen kannattaa hankkia pari uutta instrumenttikaapelia (The Sssnake on halpa ja riittävä kotikäytössä) ja tilaääntä varten alkuun ainakin näkisin että the t.bone MB 45 II on riittoisa ja huokea (9,90e). Tarpeen kehittyessä voi sitten katsella paremmin omaan käyttöön sopivaa mikrofonia kitarakaapin tilaäänen taltioimiseksi.

Syy siihen, miksi päädyin kesän myötä tuohon 10e kalliimpaan intefaceen, on puhtaasti MIDAS mikrofonin etuasteena. UM2 interfacessa on käytössä Xenyx etuaste ja mitä tein taustatutkimusta, laadullinen ero MIDAS ja Xenyx välillä on huomattava, eli tässä kohtaa kannattaa sijoittaa muutama euro lisää ja työn jäljessä pitäisi olla sen myötä huomattava ero.

Loppusanat

Itse olen harjoitellut lähes koko muusikon urani sen enempää versioita taltioimatta. Vasta viime aikoina olen tajunnut tämän tärkeyden ja alkanut sen myötä vasta tekemään tätä käytäntöön. Näin jälkiviisaana on helppo arvioida, että joidenkin asioiden kehittymisessä olisi voinut olla huomattavasti nopeampi ja kivuttomampi kehityskaari, jos vertailua taltioinnin kautta olisi tullut tehtyä. Kannattaakin siis itsessään harjoittelun ohessa panostaa myös ajatusta harjoitusmetodeihin, tällöin tulee esimerkiksi interfacen kanssa ääniteknologia helpommin tutuksi samalla kun itse soittoa tulee harjoiteltua.

 

Budjettihifistellen,

Elektronikkari

keskiviikko, 6. syyskuu 2017

Arvio: Lemfo 101HR aktiivisuusranneke

Ajattelin ruveta tässä muiden kirjailujen ohessa tekemään myös tuotearvioita hankinnoista. Arviot pohjautuvat puhtaasti omiin kokemuksiin eikä lisäpisteitä heru vaikka maksaisi. Kirjoituksen perässä kursiivilla tästä tarkemmin.

Lemfo 101HR aktiivisuusranneke sykemittauksella

Hankin tuotteen puolittain mielenkiinnosta aktiivisuusrannekkeita kohtaan ja puolittain käytännön syistä. Aiempaa kokemusta ei siis henkilökohtaisesti ole aktiivisuusrannekkeista ja ainoa "terveysmittari" mitä on vapaa-ajalla tullut käytettyä oli kännykän askelmittari aikanaan mielenkiinnosta päivittäistä kävelymäärää kohtaan. Rannekelloakaan ei ole tullut pidettyä reiluun kymmeneen vuoteen eli totuttelua oli ennakoitavissa.

Hankinta

Tutkin aikani eri vaihtoehtoja, kävin tutustumassa paikallisen suuren marketin valikoimiin paikan päällä ja selasin kotimaiset suuret verkkokaupat läpi arvostelut läpi lukien. Hintataso oli kohtalaisen kova kokeilumielistä hankintaa ajatellen (halvimmat noin 70e) eikä ominaisuudetkaan kovin vakuuttaneet. Yksi hankintakriteereistä oli kuitenkin se, että laitteessa tulisi olla näyttö rannekellon virkaa toimittamaan muun ohessa. Tämän jälkeen suuntasin katseeni E-Villen verkkokauppaan. Valikoimaa oli laajalti ja pitkään punnitsin kahden vaihtoehdon välissä, tämä toisena ja toisena oli Xiaomi Mi Band 2 aktiivisuusranneke.

Luin molempien tuotteiden ominaisuudet tarkkaan sekä tutustuin arviointeihin mitä käyttäjät olivat kirjoittaneet. Kummassakin oli hyvät puolensa, Mi Band 2 oli lähtökohtaisesti vahvemmilla asemilla entuudestaan tutun valmistajan osalta. Yhtään valmistajan tuotetta ei itselläni ole ollut, mutta nimi on tullut kohdattua positiivisessa valossa aiemmin.

Ominaisuuksien puolesta lopulta 101HR vei voiton suuremman näytön sekä hyvän akkulupauksensa johdosta. Myös mediahallinta esimerkiksi Spotify-sovellusta kohtaan kiinnosti kuriositeettina. Hinnaltaan tuotteet olivat samaa luokkaa, eli suomivarastolta ostettaessa 30-35e luokassa mikä kokeilumieliseen hankintaan oli budjettiin sopiva. Lemfolle vielä luvattiin IPX7 luokitus, eli laite pitäisi olla vesisuojattu ja kestää esimerkiksi suihkussa käynti tai uintireissu.

Vielä viimeinen vertailu kotimaisiin vaihtoehtoihin ja päätös oli selvä, samat ominaisuudet puolet halvemmalla Kiinasta.

Toimitus

Toimitustavan otin pitkästä aikaa Matkahuollon kautta koska lähipostini muutti muutaman kilometrin kauemmaksi kuin mitä lähin Matkahuollon noutopiste oli tarjolla. Hinta Postilla ja Matkahuollolla oli sama ja toimitusajassakaan ei ollut eroa, ehkä Posti kärsi vielä miinuspisteitä valintaa tehdessä tuolloisten pakettiruuhkien vuoksi, eli oli olemassa mahdollisuus toimituksen viivästymisestä.

Pakettihan toimitettiin sitten kylän keskustan Matkahuollon päätoimipisteelle, eli noutomatkaa tuli 10km enemmän kuin aiottua. Auto kuitenkin kulkee minne kuljettaja tahtoo, joten ei siitä sen enempää.

Paketti

Tuote oli siististi paketissa, joka tosin oli kuljetuksen aikana vähän kärsinyt. Paketti sisälsi itse laitteen, rannekkeen sekä pienen ohjevihkosen joka tarjosi kielivaihtoehdot englanniksi sekä kiinaksi. Ohjeet olivat lyhykäiset, mutta kohtalaisen selkeät ja yllättävän hyvin käännetyt.

Käyttöönotto

Ohjekirja neuvoi ensimmäisenä lataamaan "VeryFit for heart rate" applikaation älypuhelimelle, jonka jälkeen itse laite käyttöönotettiin käyttämällä USB-latausportissa. Sovellus oli kohtalaisen pieni ja kevyt eikä asennuksen suhteen ilmennyt ongelmia. Käytössä Honor 7 puhelin Android 6.0 käyttöjärjestelmällä. Kolmantena kohtana oli laitteen paritus, tottumuksesta yritin ensin hetken aikaa saada parituksen Bluetoothilla aikaiseksi puhelimen asetuksista ennenkuin huomasin ohjeen käskevän tämän tehtäväksi suoraan applikaatiosta. Tästä tuli miinusta, sillä laitteen käyttö kolmannen osapuolen sovelluksilla ei siis tulisi onnistumaan vaan olisi luotettava valmistajan tarjoamaan sovellukseen.

Tämän jälkeen alkoikin asetuksiin tutustuminen ja ominaisuuksien tarkempi läpikäynti. Ensimmäsiä toimenpiteitä oli näytön orientaation kääntäminen pystyskaalaukselle, eli itselle luontevammaksi luettavaksi. Toiminteista tarjolla löytyi kello päivämäärällä, herätyskello, poltetut kalorit (arvio), kuljettu matka (arvio), askelmittari, sykemittari, saapuvien puheluiden ja viestin ilmoitus, mediahallinta, puhelimen paikannus sekä kännykän kameran etälaukaisin. Näiden lisäksi joitain muita lisäominaisuuksia myös oli tarjolla, mutta näille ei niinkään löytynyt kiinnostusta itseltä.

Käyttö

Hyvinkin nopeasti totuin rannekkeeseen ranteessa ja nyt kahden ja puolen kuukauden päivittäisen käytön jälkeen ranneke on hyvinkin luonteva osa. Saapuvien viestien (SMS ja Whatsapp) ilmoituksista olen luopunut, puheluiden hälytyksen olen pitänyt aktiivisena ja pari kertaa tämä onkin havahduttanut saapuvan puhelun kohdalla siihen, että työpäivän jälkeen puhelimesta oli jäänyt äänet mykistetyiksi. Itse käyttösovelluksen jouduin vaihtamaan "VeryFit 2.0" ohjelmaan, sillä alkuperäinen ohjeessa mainittu tuppasi jumiutumaan ja uudelleenasennus oli ainoa konsti palauttaa sovelluksen toiminta. Varmuuskopioita tiedoista ei ollut missään eli seuranta oli aloitettava alusta. Tätä ongelmaa ei tuolla uudemmalla sovelluksella ole ilmennyt.

Kameran etälaukaisulle en löytänyt käyttöä ja VeryFit 2.0 ei enää tarjoa mahdollisuutta median etähallintaan, eli nämäkin ovat jääneet käytöstä.

Käytössä on kuitenkin mielenkiinnosta seuraamista varten kävely, syke ja unen laatu. Näistä on tarjolla kuluvan päivän tarkemmat tiedot sekä login puolelta viikko, kuukausi ja vuositasolla keskiarvolliset tulokset selkeillä graafisilla kuvaajilla. Etenkin unenlaatua on tullut seurattua ja tutkailtua kerätyn datan pohjalta elämäntapojen vaikutusta syvän unen laatuun ja määrään liittyen. Uniaika ei ole säädettävissä, vaan laite tunnistaa automaattisesti kun asetut levolle ja kerää tämän myötä unidataa 00:00-12:00 välisellä ajalla. Iltaunisille tuosta ei siis täyttä hyötyä löydy, mutta itselläni vuorokausirytmi ajoittuu nukkumisen osalta tuolle välille joten data on tullut hyvin talteen.

Laitteen kosketusnäyttö reagoi kosketukseen hyvin ja on kohtalaisen selkeästi luettavissa. Ainoastaan kirkkaassa auringonvalossa on ollut haasteita erottaa mitä näytöllä tapahtuu. Näytön koko 0,91" on riittävä ja tarjoaa selkeän käyttökokemuksen ilman tihrustamista. Ranteen liikkeen tunnistus ei aina pysy perässä ja näyttö aktivoituu usein omia aikojaan eikä aina tunnista eteenvientiä, eli näyttö tarvitsee aktivoida pyyhkäisemällä itse. Tämä ei kuitenkaan arkikäytössä ongelmaksi ole muodostunut.

Herätyskello on varustettu useamman hälytyksen mahdollisuudella, mikä on omiaan itselleni heräämishaasteiden vuoksi. Perinteinen herätyskello toimittaa yhäkin herätyksen, mutta ranteessa ajallaan aktivoituva värinätoiminto tarjoaa herätyskelloon reagoimiseen lisätukea.

Akku on kestänyt yleensä noin viikon yhdellä latauksella, eli vallan hyvin ainakin vielä toistaiseksi. Pidemmän päälle en vielä siis tiedä sanoa, kuinka pitkä käyttöikä akulla on odotettavissa, mutta viitteet pitkään käyttöikään on olemassa.

Viimeisimpänä ominaisuutena nyt juuri aktivoin käyttöön Google Fit-synkronoinnin. Tämän osalta ei siis vielä käyttödataa ole arvioksi asti, mutta oletettavasti data siirtyy hyvin Googlen puolelle, joten varmuuskopiointikin on jatkossa tarjolla ainakin Googlen logeissa.

Lopputulos

Kaiken kaikkiaan olen ollut tyytyväinen laitteeseen ja tästä syystä se onkin jäänyt aktiiviseen käyttöön. Pieniä "kauneusvirheitä" toki laitteessa sovelluksineen on, kuten tuo alkuperäisessä sovelluksessa ollut mediahallinta mikä toimivasta sovelluksesta uupuu, mutta ei mitään kriittistä käytön kannalta. Vedenpitävyyttä ei ole tullut testattua käsienpesua pahemmin, jotenkin suihkuun tai saunaan ei tunnu itselle luontevalta kantaa ranteessa elektronista laitetta mukana.

Hinta-laatu-suhteeltaan kuitenkin laite on tarjonnut hyvin vastinetta rahalle ja tämän vuoksi voinkin suositella kyseisen laitteen hankintaa niille, joilla ei vielä aktiivisuusranneketta ole mutta kiinnostusta löytyy kokeiluun. Ammattimaisemman urheilun kumppaniksi en laitetta suosittelisi, sillä laatua ei kuitenkaan ammattitasoiseksi voi sanoa.

Vertailukohtia ei omakohtaisesta käytöstä löydy, mutta tuote tekee sen mitä toivoinkin sen tekevän ja mukana on lisäherkkuja tyydyttämään näpertelyn nälkää. 12 kuukauden takuu tarjoaa osaltaan myös hyvän luoton laitteelle. Fyysisessä osuudessa ei ole huomautettavaa löytynyt, vaan ongelmat ovat lähinnä rajoittuneet ohjelmiston puolelle. Todennäköisyydet päivityksille ovat aika heikot, eli näillä mennään.

 

Hinta-laatu-suhde:
9/10

Käyttö:
8/10

Laatu:
7/10

Suosittelisinko:
8/10

Kokonaisarvio (keskiarvo määräytyy heikoin tulos *2 ja muut yhden kertoimella):
7,8/10

 

Renkaita potkien,

Elektronikkari

 

*** Tuotteet on hankittu omilla rahoilla omaksi iloksi, ellei toisin mainita. Mikäli jokin yritys on lähestynyt minua tuotearvion toiveen kera, mainitsen tästä erikseen ja samalla mahdolliset rahalliset etuudet mitä tästä hyödyin (tuotteen hinnan alennus jne). Kaupalliset yhteistyöt mainitaan vielä erikseen aina blogikirjoituksen otsikossa. Arvion sisältöön tai hinta-laatu-suhde-mittariin ei vaikuta mahdolliset etuudet, vaan tämä määräytyy kirjoitushetkellä tarjolla olevan julkisen hinnan tai tarjouksen perusteella sekä itse tuotteen ominaisuuksien pohjalta omalla rehellisellä näkemykselläni. ***

Mikäli olet kiinnostunut tarjoamaan oman tuotteesi/palvelusi arvioitavaksi, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen elektronikkari(ät)netti.fi

tiistai, 29. elokuu 2017

Sniidun spesiaali: Mistä ostaa halvalla?

Ennen internettiä halpoja tarjouksia ja tuotteita joutui etsimään välillä pitkiä aikoja. Lehdistä luettiin tarjouksista ja paikallisissa liikkeissä käytiin kyselemässä tuotteista ja tinkaamassa hintaa. Internet on tähän tuonut muutoksen ja kaupatkin ovat joutuneet vastaamaan uuteen kysyntään ja tarjontaan.

Mistä tunnistaa turvallinen paikka internetissä ostoksille?

Täysin turvassa kauppatilanteessa ei ikinä voi olla, aina on ollut ja on tuleva olemaan hyviä kauppamiehiä ja -naisia jotka osaavat myydä mitä vain. Tämä siis tarkoittaa, että vaikka itsessään sivusto ja maksutapahtuma sekä tavaran toimitus olisivat luotettavalla tolalla, voi tuotteen kuvaus hyvinkin muodostaa todellisuudesta poikkeavan näkemyksen. Tästä syystä EU onkin määritellyt etämyyntinä tapahtuville kaupoille etämyynnin peruututusoikeuden, eli kuluttaja saa palauttaa tuotteen sen kummemmin perustelematta mikäli ei ole kauppaan tyytyväinen. Peruutusaikaa on vähintään 14 vuorokautta, moni liike on tätä jatkanut pidemmälle omalla päätöksellään.

Mitä ostopaikkoja itse käytän?

Ostoksia voi tehdä lukemattomissa paikoissa, eli kaikkien listaaminen ei ole millään muotoa järkevää. Yleisimpien (Verkkokauppa.com, Elisa, Adlibris, jne) ohella alla lista paikoista, mistä tulee tilailtua tavaraa:

Ebay.co.uk

Suositun Ebay-sivuston brittiversio. Sivuston kautta on tullut tilailtua yksittäisiä johtoja, t-paitoja, kännykän kuoria, pientä krääsää ynnä muuta mitä nyt halvalla on löytynyt ja jonkinmoisen tarpeen on saanut itselleen perusteltua. Monesti tilaus päätyy Kiinaan tai vastaavaan paikkaan, eli etenkin vaatteiden kohdalla tulee olla tarkkana koon suhteen. Normaalisti itselleni menee yleensä L-kokoiset paidat, mutta Kiinasta tilatessa koko onkin XXL, eli kaksi kokoa tavallista suurempi. Hakutulokset kannattaa järjestää "Lowest price + P&P" järjestykseen, tällöin tietää suorilta mikä on tuotteen lopullinen hinta tilatessa.

Amazon.co.uk

Samaa sarjaa kuin Ebay, pääpaino tosin on kirjoissa alunperin.

E-Ville

E-Ville on jo kohtalaisen vanha palvelu, ensimmäisen tilaukseni tein tuolta joskus 2006 vuonna. Täältä löytyy etenkin elektroniikkavempeleitä halvalla, valmistajat ovat kohtalaisen tuntemattomia (Diel, Lemfo, jne) mutta yllättävän toimivia etenkin hinta-laatu-suhteen osalta. Viimeisimpänä täältä tilasin aktiivisuusrannekkeen, hinta oli kolmasosa vastaavasta halvimmasta mitä Suomesta löytyi ja laatu on ollut kelvollinen. Tästä on ajatuksena tehdä vielä tarkempi arvostelu jossain kohtaa erikseen.

Wish.com

Tämän sivuston kanssa kannattaa tarkkaan tutkia mitä on ostamassa. Sivulla on paljon halpakopioita suosituista tuotteista ja monesti alkuperäinen valmistaja sekä brändi mainittu sumeilematta. Esimerkkinä kerrottakoon että itselläni on Razer Deathadder-pelihiiri käytössä joka tarvitsisi kuuden uskollisen käyttövuoden jälkeen pikkuhiljaa uusia. Tutkin Wish.com tarjontaa ja tuolta löytyikin alle 20e kyseisiä hiiriä, kunnes tajusin etteivät nämä ole aitoja tuotteita vaan jonkin kopiofirman tekeleitä joille ei voi lähellekään samaa käytettävyyttä odottaa kuin aidolle tuotteelle. Puhelimia ja tabletteja (enkä tietokoneita) suosittele täältä hankkimaan, sillä nämä ovat yleensä sen tarkemmin brändäämättömiä ja valitettavan paljon tullut tietoturvaongelmista kirjoituksia vastaan halpakopioiden kohdalla, eli käyttäjätietoja (käytännössä kaikkea mitä laitteella teet) lähetetään valmistajalle. Eli kameralla voidaan ottaa kuvia ilman lupia ja pahimmillaan pankkitiedot voivat vuotaa laitteen kautta. Kannattaakin siis keskittyä enemmän autosoittimiin ja muihin vastaaviin laitteisiin elektroniikan osalta mitkä eivät voi vakoilla arkaluontoisia tietoja sinusta.

Vstore.fi

Itse en täältä ainakaan vielä ole tilannut mitään, mutta suositellut olen. Eli kyseinen firma ostaa yritysten leasing-koneita ja ehostaa ne uutta käyttöä varten. Hinnat on vähintäänkin kohtuullisia ottaen huomioon laitteiden kunnon sekä sisään asennetun raudan, eli tehojakin löytyy.

Crazy Factory

Mikäli korvakoruille (tai muille koruille) löytyy tarvetta, suosittelen tutustumaan. Valikoima on vähintäänkin laaja ja uusia tuotteita tulee aktiivisesti tarjolle. Lähes kaikki nykyiset lävistyskoruni on täältä hankittu.

Eli mitä kannattaa muistaa kun netistä etsii jotain tilattavaa?

Kotimaisissa (sekä EU:n alueella olevissa) kaupoissa on turvallista tehdä tilauksia, koska etämyynnin peruutusoikeus suojelee. Muuten kannattaakin sitten vilkaista käyttöehdot vähintäänkin peruutusten osalta läpi, useimmiten tällainen oikeus on tarjolla, mutta vaihtelevilla ehdoilla.

Älypuhelimia, tabletteja tai muita tietoteknisiä laitteita kannattaa tutkia ja harkita ennen tilausta tarkkaan. Brändäämättömiä älylaitteita en suosittele koskaan hankittavaksi, sillä näissä todennäköisyys haitta- ja vakoiluohjelmille on liian suuri. Muutenkin USB-väyläisten tuotteiden kohdalla kannattaa muistaa, että harmittoman oloinen muistitikku voi helposti kaapata tietokoneen, eli varovaisuus ei ole ikinä liioiteltua. Myöskin USB Bombit ovat nykypäivänä aiheellinen huoli, eli USB-väylään tökättävät laitteet jotka kytkettäessä käräyttävät tietokoneen tai läppärin virtapiikillä.

Myöskään käyttökokemus tuntemattomien valmistajien hilavitkuttimilla ei aina ole se sulavin. Eli rahaa säästääkseen on välillä oltava valmis kokeilemaan hiven säätöjä läpi ennen kuin laite on oikeasti käytettävä.

Mikäli kohtaat uuden kauppiaan/ostosivuston mistä mietit tilaamista, kannattaa aina ensin katsoa käyttäjäarvostelut. Esimerkiksi Ebay tarjoaa hyvän sekä selkeän pisteytyksen myyjille joka tulee käyttäjäarvostelujen kautta, käyttäjäarvostelut ovat näille myyjille tärkeitä joten rehelliset kauppiaat tekevät usein kaikkensa jotta arvostelu olisi mahdollisimman hyvä. Arvosteluja lukiessa kannattaa kuitenkin keskittyä ennemminkin keskinkertaisiin sekä huonoihin pisteytyksiin, näistä voi selvitä oleellisia lisätietoja sekä tuotteen että myyjän osalta. Mikäli kyseessä on erillinen sivusto, kannattaa käyttäjäarvosteluja hakea vaikka Googlen kautta "[sivuston nimi] reviews" hakutermillä. Netissä löytyy nykyään monia sivustoja mitkä listaavat epäluotettavia ja haitallisia sivustoja, näillä on suuri näkyvyys hakutulosten joukossa.

Kannattaa muistaa myös aina, että mikäli jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on se todennäköisesti näin. Eli eurolla et saa älypuhelinta, kolmellakympillä voit jo saadakin mutta laatu on todennäköisesti vähintäänkin heikko ja tietoturva arveluttava. Eli kulutustavara millä on oikeasti enemmänkin käyttöä, kannattaa mieluummin ostaa kerralla kunnollisena eikä sijoittaa rahoja halpoihin ja huonoihin kopioihin.

 

Rahat vai kolmipyörä,

Elektronikkari

tiistai, 22. elokuu 2017

Tiedonsiirto sisäverkossa

Viime kuussa oli katsausta kodin sisäverkon rakentamiseen ja nyt voitaisiin miettiä vähän tarkemmin, miten se bitti liikkuu riittävästi sisäverkossa. Eli silmäystä otetaan verkkojohtoihin, niiden eroihin sekä tietysti langattomiin WLAN- eli Wi-Fi-verkkoihin.

Verkkojohto eli ethernet-kaapeli

Nykyisin pääsääntöisesti käytössä on seuraavat standardit sekä maksimissaan 100m kaapelilla nopeudet:

- Cat5
-- 100Mbps nopeus

- Cat5e
-- 1Gbps (1000Mbps) nopeus

- Cat6
-- 1Gbps nopeus
-- maksimissaan 55m kaapelilla 10Gbps

- Cat6a
-- 10Gbps

- Cat7
-- 10Gbps

Näistä oleellisin toistaiseksi peruskäyttäjän osalta on vielä Cat5e, joka tulee vielä pitkään tarjoamaan riittävän sisäverkon nopeuden pidemmilläkin kaapelimitoilla. Mikäli olet rakentamassa taloa tai tekemässä isompaa remonttia, jonka yhteydessä tarkoitus tehdä sisäverkko seinien sisään, kannattanee käyttää Cat6a kaapelia ainakin vielä tässä kohtaa. Cat7 ei ole yleinen ja EIA/TIA:n hyväksynnän puuttuessa saattaa jäädä ns. väliinputoajaksi Cat8 kaapelin tekemässä jo tuloaan.

Aiemmin verkkokaapeleiden yhteydessä puhuttiin myös suorista (MD-I) ja ristiinkytketyistä (MD-X) kaapeleista. Näiden osalta erona on se, että MD-I on tarkoitettu esimerkiksi reitittimen ja tietokoneen välille, kun taas MD-X on tarkoitettu samanarvoisten, eli esimerkiksi kahden tietokoneen, keskenäiseen yhdistämiseen. Nykyisin tällä kuitenkaan ole niin merkitystä, sillä suurin osa kuluttajalaitteista osaa tunnistaa tilanteen sekä kaapelin automaattisesti.

Verkkokaapeleissa käytetään yleisesti RJ-45 liitintä, jonka tunnistaa ulkonäöllisesti laatikkomaisesta muodosta jossa on lukitusta varten pieni klipsi yhdellä laidalla. Liitin itsessään on useimmiten kirkas ja kaapeleita on saatavilla eri värisinä. Tarjolla on myös metallisilla RJ-45 liittimillä olevia kaapeleita, näistä kuitenkaan ei tiettävää hyötyä ole vaan toisinaan ennemminkin metallisesta kuoresta voi ilmetä haittaa joidenkin laitteiden yhteydessä.

WLAN- eli Wi-Fi- eli langaton verkkoyhteys

Niinkuin muutkin langattomat yhteydet, myös WLAN-verkko kärsii taustalla olevista radioliikennehäiriötekijöistä. Tästä syystä ei siis voi antaa takeita, miten pitkälle mikäkin standardi kantaa ja kuinka hyvin, vaan nämä ovat aina yksilöllisiä kohteesta riippuen. Olosuhteet ovat myös muuttuvia, joten vaikka käyttöönottaessa langaton yhteys eteisen modeemin ja makuuhuoneen läppärin välillä olisikin hyvä, ei se välttämättä ole sitä enää kuukauden päästä. Perustavanlaatuisia muuttujia yhteyden laadulle on etäisyyden lisäksi aina välissä olevat esteet, kuten seinät ja huonekalut.

Tällä hetkellä yleisessä käytössä on 802.11b, 802.11g, 802.11n ja 802.11ac standardit, jäljempänä viittaan näihin vain tuolla kirjaimella mikä kulloinkin kyseessä. B on näistä siis vanhin ja teoreettinen maksiminopeus jää vain 11Mbps, eli kovin nykypäiväinen tämä ei enää ole. G saavuttaa teoreetttisesti 54Mbps nopeuksia, tämä on vielä joissain vanhemmissa laitteissa nopein standardi mikä on käytössä. N tarjoaa jo teoreettisen 300Mbps nopeuden ja toimii perinteisemmän 2,4GHz taajuuden lisäksi myös 5GHz taajuudella, tosin 5GHz tämän standardin osalta ei niin käytetty vielä ole. AC lupaakin jo sitten 1Gbps nopeuksia teoreettisesti ja toimii tuolla 5GHz taajuudella.

Etenkin vielä, kun 5GHz käyttö on vähäisempää, on monesti tämän käyttö kodin langattomissa yhteyksissä suositeltavaa. Standardin yleistyessä tännekin taajuuksille tulee toki ruuhkaa, joka osaltaan sitten hidastaa yhteyksiä, mutta toistaiseksi siis vielä on mahdollista nauttia huomattavasti aiempia paremmista langattomista yhteyksistä (ainakin siis teoriassa).

Standardin ja taajuuden osalta toimivuuteen myös vaikuttaa kanava (channel) jolla yhteys toimii. Tämän vaihtaminen onnistuu modeemin/reitittimen paikallishallinnasta. Esimerkiksi älypuhelimille löytyy skanneri-ohjelmia joilla voi halutessaan skannata läheltä löytyvät verkot ja nämä kertovat sitten, mikä kanava on ruuhkattomin eli mihin yhteys kannattaa vaihtaa. Tietyllä varauksella toki näihinkin tuloksiin kannattaa aina suhtautua ja mikäli yhteydessä on tuosta huolimatta ongelmia, kannattaa käydä käsipelillä läpi eri kanavia. Kanavia löytyy 13 kappaletta, näistä tosin yleensä kannattaa vältellä kanavia 11-13, sillä näiden kanavien kanssa on herkästi yhteensopivuusongelmia laitteiden kanssa. Etenkin Applen laitteilla 11-13 kanavat ovat tuottaneet haasteita.

(Knoppitietoa tähän vielä vähän mukaan. Eli WLAN on itsessään langatonta verkkoyhteyttä tarkoittava akronyymi jolla useimmin viitataan IEEE 802.11 standardin mukaiseen yhteyteen. Näitä IEEE 802.11 yhteyksiä markkinoidaan Wi-Fi brändillä, josta vastaa Wi-Fi Alliance. Wi-Fi nimen taustalla on sanaleikki vanhaan hi-fi eli high-fidelity (korkea todenmukaisuus) äänenlaadun huippuunsa hiomiseen viitaten, kuitenkaan Wireless Fidelity ei ole virallinen termi vaikka tähän tuolla nimellä viitataan. Myöskään kirjoitusmuodot WiFi, Wifi ja wifi eivät ole virallisesti hyväksyttyjä, vaan ainoastaan tuo väliviivalla erotettu Wi-Fi saa siunauksen brändivastaavalta.)

Yhteenveto

Langallisen yhteyden toimivuutta voi suoraan päätellä käytössä olevan kaapelin perusteella ja mikäli toimivuudessa on ongelmia, kannattaa kaapeli vaihtaa. Toimivuus on yleensä hyvä ja vakaa eikä heittelyitä satu, yleensä jompi kumpi kaapelin päähän kytketyistä laitteista aiheuttaa ongelmat. Mikäli kaapeli tarvitsee vaihtaa, kannattaa katsoa että uusi on mielellään vähintään Cat-5e standardin mukainen, uudemmista standardeista ei tietenkään myös mitään haittaa ole.

Langattomissa yhteyksissä muuttujia on paljon ja koko toimivuus elää ulkoisista tekijöistä riippuen. Peruskäyttöön langattomuus yleensä kuitenkin riittää, mutta mikäli video pätkii tai muita ongelmia ilmenee, kannattaa lähteä tutkimaan signaalin laatua ja muita vaikuttimia taustalta. Pelaajille langattomuus ei ikinä ole suositeltavaa, sillä verkkopeleissä oleellista on nopeat vasteajat sekä vakaa toimivuus, mitkä kummatkaan eivät valitettavasti langattomilla yhteyksillä ole taattuja.

Sniidun spesiaali

Kaapeleita löytyy monen näköisiä ja hintaisia, etenkin kokemattomampi ostaja saattaa haksahtaa hyvän myyntimiehen puheiden myötä ostamaan sen kalliimman Cat-5e kaapelin koska "se toimii paremmin". Nämä kaapelit ovat kuitenkin valvottujen standardien alaisia, eli jos kaapelilla on Cat-5e luokitus, tulee sen toimia 1Gbps nopeudella vähintään 100m kaapelipituuteen asti. Kullatut liittimet tai muutkaan "hienoudet" eivät standardointia muuta ;)

 

Langattomana vain jos on pakko,

Elektronikkari