tiistai, 19. kesäkuu 2018

Kun kaikki ei mene putkeen

Tämä on käytännön esimerkki siitä, mitä kaikkia haasteita voi ilmetä laajakaistan käyttöön otossa.

Lähtötilanne

Kaverini tilasi uuden VDSL2 yhteyden ja lupasin hänelle vanhan modeemini (ZyXEL VMG3926) käyttöön, sillä hyllyssä odotti uudempi käyttöönottoaan. Kaverilla oli entuudestaan ZyXEL NBG-418N v2 mallin reititin, minkä mietin jo valmiiksi olevan hyvä lisä, sillä asunto on 70-luvulla valmistunut eli tiesin puhelinpistokkeen löytyvän eteisestä, mistä yhteys tarvitsee saada viedyksi olohuoneeseen, mielellään langattomasti ettei välikaapelia tarvitse erikseen ruveta kouruilla piilottamaan oven karmeihin ja seinänä vierustoille.

Ensimmäinen haaste

Operaattori kytki yhteyden käyttöön sovittuna päivänä ja tänä samana iltana menin modeemin kanssa kaverille. Olin päivällä aiemmin palauttanut modeemin tehdasasetuksille ja tehnyt sinne langattoman verkon säädöt kaveria varten valmiiksi. Kytkennän piti siis olla läpihuutojuttu.

Ensimmäinen ongelma ilmeni siinä kohtaa kun kytkin modeemin seinään. Modeemi ei lähtenyt etsimään lainkaan DSL-linjaa eli käytännössä vaikutti, ettei puhelinpistokkeesta tule mitään signaalia. Tähän en suorilta kuitenkaan uskonut, eli kytkennästä ei lähdetty reklamoimaan operaattorille vaan ensin aloitettiin sisäverkon osuuden tarkistus.

Koska kyseinen VMG3926 modeemi toimii kolmella eri sisääntulevalla yhteystekniikalla, päätin aloittaa rajaamisen tästä ja poistin kahden ylimääräisen (WAN ja ADSL) tekniikan profiilit laitteesta. Uudelleenkäynnistyksen myötä modeemi ei kuitenkaan lähtenyt kättelemään linjaa, vaan modeemin hallinta sanoi linjan olevan mykkä. Käytin vielä puhelinpistokkeen irti  ja takaisin ja kas, modeemi löysi kuin löysikin linjan mitä lähti neuvottelemaan auki keskuksen kanssa.

Linjan tahdistumiseen meni hetki, mutta lopulta yhteys löytyi ja modeemin hallinnan mukaan vielä varsin hyvillä arvoilla. Modeemin paikallishallinnan mukaan linja voisia toimia nopeamminkin kuin mitä operaattorin tarjoama yhteys on nopeudeltaan. Tämä on aina positiivista, sillä silloin linja ei yritä toimia liian nopeasti ja yhteys toimii yleensä vakaammin.

Toinen haaste

Nyt kun yhteys oli lopulta auki, ajattelin että pienemmän Zyxelin kytkentä langattomaksi reitittimeksi ja tukiasemaksi olisi helppo ja nopea asennus. Kuinka väärässä olinkaan...

Kytkin pienen reitittimen modeemiin verkkojohdolla ja tämän jälkeen pieneen Zyxeliin vielä puhelimen langattomasti. Pikku-Zyxel tarjosi paikallishallinan kautta verkon ylitse tapahtuvan firmwaren päivityksen, jonka päätin suorittaa ensimmäisenä. Tämä meni vielä hyvin.

Seuraavaksi oli vuorossa tehdä reitittimestä langaton jatke jo luotuun modeemin verkkoon. Asetuksista löytyi kohtuu nopeasti kohta, jonka kautta tämän sai vaihdettua ja pistin muutoksen tapahtumaan. Tämän jälkeen reititin käynnistyi uudelleen eikä enää vastannut paikallishallinnan IP-osoitteeseen. Alkuperäinen hallinta IP oli 192.168.1.1 ja asetusmuutoksen yhteydessä tuli ilmoitus että jatkossa tämä toimii 192.168.1.2 osoitteessa. Kumpikaan osoitteista ei siis vastannut edes pingaukseen. Ainoastaan johdollinen yhteys onnistui Pikku-Zyxelin läpi, mutta langattomasti tuo ei toiminut kun verkkojohdon irti. Uudelleenkäynnistyksestä ei ollut apua.

Resetoin Pikku-Zyxelin ja koitin uudestaan saman säädön. Lopputulos oli yhtä lohduton. Tämän jälkeen tarkistin VMG3926 modeemin paikallishallinnasta ettei tuon Pikku-Zyxelin paikallishallinnan IP ole ristiriidassa minkään jo kytketyn laitteen IP:n kanssa, ei ollut sillä VMG3926 jakoi sisäverkon IP:t 192.168.10.X muodossa.

Päätin minimoida muuttujia ja irroitin Pikku-Zyxelin isoveljestään ja resetoin pikkuisen jälleen tehdasasetuksille. Tämän jälkeen paikallishallinnan kautta uudelleen tuo sama asetusmuutos ja nyt kaikki toimikin. Ohjekirjassakaan ei ollut mainintaa tuosta, että laite ei saa olla yhdistettynä WAN-portin kautta yhteyttä jakavaan modeemiin/reitittimeen.

Nyt pääsin valitsemaan jatkettavan langattoman verkon ja testaamaan toteutuvan nopeuden. Nopeus oli kunnossa joten siirsimme Pikku-Zyxelin oikealle paikalleen olohuoneeseen. Täällä tein vielä nopeustestiä kun yhtäkkiä nettiyhteys ei enää tominutkaan. Käynnistelin Pikku-Zyxeliä uudelleen tuloksetta. Paluu eteiseen VMG:n luokse ja huolestuttava näky odotti siellä; Mikään laitteen LED-merkkivaloista ei palanut, ei edes virta.

Kolmas haaste

VMG oli siis mykistynyt. Ensimmäisenä koitin käyttää virtajohtoa irti ja näpytellä laitetta käyntiin ja pois virtanapin kautta. Ei mitään vaikutusta. Otin kaikki johdot irti ja uusi yritys, lopputulos oli yhtä laiha. Pistin johdot normaalisti paikoilleen ja päätin koittaa resetoida laitteen, jos vaikka ohjelmisto olisi jumittanut pahemman kerran eikä siksi laitteen valotkaan palaneet. Annoin laitteelle ensin käynnistymisaikaa arviolta sen verran kuin se normaalisti vaatisi, tämän jälkeen painoin Reset-painikkeen pohjaan ja laskin mielessäni viiteentoista. Valot pysyivät pimeinä.

Otimme laitteesta virtajohdon irti ja lähdimme viiden minuutin happihypylle ulos. Kaikki oli alkanut näyttämään hyvälle, mutta sitten tämä!

Palasimme sisään, kytkin virtajohdon ja varmistin että virtapainike on ON asennossa. Ei mitään elonmerkkejä. Kokeilin vielä johtojen irtikäytöt ja muut läpi, vaikka tässä kohtaa olinkin jo henkisesti luovuttanut laitteen osalta. Nuuhkin ja kuuntelin sekä muuntajan että modeemin. Kummassakaan ei haissut kärähtänyt eikä kuulunut siritystä tai muuta. Laite oli siis vain tullut tiensä päähän. Ikää laitteella toki oli jo 3-4 vuotta, eli takuuaika oli reilusti ylitetty ja laite muutenkin luotettavan käyttöiän ylittänyt.

Neuvoin kaverille minkälaisen laitteen kävisi seuraavana päivänä ostamassa ja että toimittaa samalla tuon rikkoutuneen yksilön myymälään SER-jätteeksi eli elektroniikkaromuksi.

Neljäs haaste

Seuraavana päivänä kaveri kävi ostamassa uuden modeemin. Aikataulullisten haasteiden vuoksi oli vasta iltamyöhä jälleen kun oli aika uudelle yritykselle. Koska kello oli jo niin paljon, päätimme koittaa Whatsapp-viestein tuota kytkentää ja modeemin WLAN asetusten säätöä kuntoon, ajomatka välillämme oli kuitenkin sen verran pitkä.

Viestittelimme tunnin verran, aluksi käytiin kytkennät läpi ja saatiin modeemi alkuperäisasetuksilla nousemaan verkkoon. Tämän jälkeen lähdin opastamaan kaveria laitteen paikallishallintaan ja säätämään langatonta verkkoa. Onneksi laitteen hallinta oli itselleni tuttu, sillä olin vastaavalla laitteella edellisenä päivänä korvannut tuon VMG3926 modeemin sisäverkosta hoitamasta reitittimen virkaa.

Vaihdoimme uuteen sekä 2,4GHz taajuudella toimivalle että 5GHz taajuudella toimivalle langattomalle verkolle omat asetukset, välissä kaveri laittoi kuvia tietokoneen ruudusta jossa laitteen paikallishallinta oli auki ja näiden pohjalta neuvoin mitä tehdä. Tämän jälkeen ohjasin kaverin Pikku-Zyxelin luokse ja varmistamaan uudellenkäynnistyksen jälkeen että toimivuus on siellä kunnossa.

Vihdoin molemmat laitteet olivat verkossa ja toimivat yhtenäisellä sisäverkolla!

Loppusanat

Tämä tarina on tosi ja kertoja elää. Kirjoitin tämän kokemuksen opiksi muille, eli joskus vain asiat eivät mene niinkuin pitäisi. Tällöin ei tule luovuttaa, vaan jos kohtaat ongelman joka ei tarjoa selkeää tarttumapintaa mistä lähteä sitä ratkaisemaan, vaihda muuttujia. Niinkuin toisen haasteen kohdalla itsekin tein, poistin tilanteen kannalta tarpeettoman johdon ja yritin uudelleen. Joskus epälooginenkin muuttuja saattaa olla ratkaisevassa asemassa.

Kun sisäverkkoa rakentaa langattomasti, kannattaa varmistaa jokaisessa kohdassa toimivuus ensin laitteen vierestä ja tämän jälkeen laitteen loppusijoituspaikan luota. Tällä saat dataa toimivuudesta ja voit samalla myös tehdä vielä muutoksia ennen kuin lyöt asennuksen valmiiksi. Muutoksia on kuitenkin siinä kohtaa vielä helppo tehdä, kun TV-taso on irti seinästä ja muuta, kun huonekalut ovat asetettu takaisin paikoilleen on muutoksien teko huomattavasti vaivalloisempaa.

 

Vaikeuksien kautta voittoon,

Elektronikkari

tiistai, 12. kesäkuu 2018

Kolmas näyttö

Pidemmän aikaa olen kotona käytellyt kahta näyttöä, etenkin kun vaikkapa teen musiikkihommia on tästä ollut hyötyä. Töissäkin on tullut pitkään ensin käytettyä kahta näyttöä, kunnes viime syksynä siirryin kolmen näytön kokoonpanoon. Tähän totuttuani, päätin että haluan kolme näyttöä käyttöön itselleni kotiinkin. Tässä Sniidun spesiaalin kuvauksella se, miten tämän sai helposti toteutettua.

Lähtötilanne

Käytössäni on pitkään ollut kaksi laajakuvasuhteella olevaa 23-tuumaista näyttöä, Acer N230HML ja Acer P236H. Molemmat on kytketty suoraan näytönohjaimeen, toinen DVI-D to HDMI -kaapelilla (eli toinen pää on HDMI ja toinen DVI-D) ja toinen perinteisellä HDMI-kaapelilla. Koska näytönohjain on NVIDIA GeForce sarjainen, se ei tue suoraan kytkettynä enempää kuin kaksi näyttöä, vaikka portteja useammalle näytölle olisi.

Noiden kahden 23-tuumaisen näytön ohella minulta löytyy tallessa yhä ensimmäinen litteä näyttöni, eli LG Flatron L2000C. Tämä on 4:3 kuvasuhteella oleva 20,1 tuumainen näyttö, joka on jo 10 vuotta minua palvellut ja yhä toimii hyvin. Kuvanlaatu on ajansaatossa vähän kärsinyt eikä vasteaikakaan enää kovin nopea ole kun vertaa nykyisiin, 8ms ja nykyiset on 5ms, mutta silti olen tätä pitänyt varalla tallessa.

Tarve

Tarpeeksi tuolle kolmannelle näytölle laskin lähinnä lapsen huoneessa olevan IP-kameran streamin näyttämisen, tällöin pystyn paremmin työskentelemään ja pelaamaan kuulokkeet korvilla, eli minun ei tarvitse välttämättä kuulla itkuhälytintä.

Tähän käyttöön tuo vanha näyttö on vielä varsin sovelias, sillä IP-kamera näyttää mustavalkoista videota ja tuo näytön oma latenssi ei haittaa verkosta tulevan latenssin yhteydessä lainkaan.

Ongelma

Ongelmana oli tosiaan sama kuin töissäkin ilmeni, miten saada näyttöön kuva ilman että laitteisto tätä tukee suorilta. Töissä ratkaisin tämän hankkimalla käyttööni USB-C väylästä DisplayPortiksi muuntavan adapterin ja päätin tehdä vastaavan kotiin, tosin nyt mahdollisimman pienellä budjetilla.

Vanhaan näyttöön saa signaalin VGA ja DVI-D porteilla ja koska laadulla ei niin suurta merkitystä ole, päätin etsiä käsiini USB-VGA-sovittimen.

Ratkaisu

Jälleen kerran tilaus lähti Kiinan suuntaan eBay palvelusta. Tuotteelle tuli posteineen hintaa 6,26 euroa, eli varsin halpa. Toimitusaika oli jälleen perinteinen 2-3 viikkoa (tarkkaa aikaa en muista), mutta halvan hinnan vuoksi tuon kestää odotella.

Adapterin mukana tuli ajurilevy, ilman erillistä ajuria adapteri ei suostu toimimaan. Oma DVD-asemani ei näemmä enää suostu lukemaan Mini CD -levyjä (tavallista CD:tä pienempi, ns. taskukokoinen levy) eli päädyin Googlettamaan ajurit. Googlettaminen meinasi osoittautua hankalaksi, sillä valmistajaa tai tuotemallia ei oikeastaan pakkauksessa eikä adapterissa kummasakaan ole, eli ajureiden suhteen jouduin turvautumaan tuotenimellä hakuun.

Lopulta löysin YouTubesta esittelyvideon, missä käyttöönotto esiteltiin ja videon kuvauksessa oli linkki sivulle, mistä ajurit saisi ladattua. Sivulle siirtyessäni tietoturvaohjelmisto ilmoitti mahdollisesti haitallisesta sivustosta, eli ensin tein Googletuksen vertaisarvioinneista sivuston suhteen ja todettuani sivun ainakin riittävän turvalliseksi, siirryin sivulle ja latasin ajurit. Ennen kuin asensin pakettia, skannasin paketin vielä haittaohjelmien varalta.

Lopputulos

Adapteri on kuvauksen mukaan myös USB 2 väylästä käytettävissä, mutta säällisen kuvanlaadun aikaansaamiseksi tarvitsi kytkentä tehdä USB 3 portista. Aluksi havaitsin satunnaista pätkimistä kuvassa ja rakeilua, mutta säädettyäni tarkkuutta alaspäin 1600*1200 resoluutiosta 1280*1024 resoluutiolle, alkoi kuva toimia tasaisesti ja moitteetta.

Laatu ei siis päätä huimaa, mutta toisaalta kun tarve on vain tietokoneella istuessani sivusilmällä seurata IP-kameran kuvaa, ei tuon parempaakaan kuvanlaatua tarvitse.

Kaiken kaikkiaan siis varsin hyvin sijoitettu 6,26 euroa :) Nyt pystyn pitämään molemmat isommat näytöt käytössäni ja samalla seuraamaan tuota streamia, aiemmin jouduin toisesta näytöstä pitämään osan varattuna tuon streamin katseluun.

 

Isoveljen roolissa isänä valvomassa,

Elektronikkari


PS.

Noniin, tämä jälkikirjoitus on kirjoitettu artikkelin kirjoittamisen jälkeen, mutta ennen kuin artikkeli on julkaistu. Tämä sen vuoksi, että tulin tutkineeksi aihetta vielä lisää ja havaitsin omissa tiedoissani virheen. NVIDIA näytönohjaimissa on nykyään Surround-tuki uudemmissa korteissa ilman SLI:tä eli kahden näytönohjaimen kytkemistä emovelyyn. Nykyisenä korttina itselläni toimii GTX 1060.

Positiivista tilanteesta tekee kuitenkin se, että tarkoitukseni on katsoa jossain kohtaa isompi näyttö päänäytöksi ja käytellä näitä nykyisiä pienempiä apunäyttöinä, tämän adapterihankinnan myötä ei raja tule heti vastaan eli että paljonko saan näyttöjä kiinni. Hyvässä lykyssä nykyisten kolmen ja hankintalistalla olevan neljännen lisäksi saan vielä vietyä kuvan samanaikaisesti televisiolle.

Mitä tästä opin? Pitäisi tarkistaa omia tietoja ahkerammin etenkin ennen uusia hankintoja ja projekteja :D Eli opiskelu IT- ja ICT-aloilla on jatkuvaa ja vaatii vanhojen tietojen päivittämistä aika-ajoin. Nytkin opin tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen, että kahden näytön sijaan saan Surround-tekniikan ansiosta neljä näyttöä suoraan toimintaan näytönohjaimeni kautta, tähän lisäksi onnistuu sitten viides tuolla USB-adapterilla.

tiistai, 5. kesäkuu 2018

Nettiyhteyden laadun parantaminen

Viime viikolla oli puhetta nettiyhteyden laadusta. Osin tähän vaikuttaa siis tekniikka itsessään, millä yhteys tulee, osin taas linjat ja laitteet mitä keskuksen ja päätelaitteen välissä löytyy. Tämän kertaisessa artikkelissa kerron, miten sain omat tulokseni paranemaan.

Lähtötilanne

Verkkolaitteet: Huawei HG635

Yhteys: 50/10M VDSL2

Toteutuva: 37,8/10,94M

Ping: 20ms

Bufferbloat: 30-60ms

Quality: 1-2,5% packet loss

Testit: Speedtest.net ja DSLReports.com

Eli kovinkaan vakaaksi tuota yhteyttä ei voinut sanoa. Normaalikäytössä ei siis mitään huolestuttavaa vielä ja yhteys kyllä toimi hyvin normaalissa surffailussa, mutta satunnaista häikkää tuli huomattua lähinnä kun aloin pelaamaan verkossa.

Tuloksissa näkee Buffebloat arvon olevan aika paha, tämän tulisi mielellään olla alle 5ms ja packet lossia saisi tulla huomattavasti vähemmän. Etenkin siis rasituksen alla alkoi huomata näitä oireita, eli kun olohuoneessa tapahtuu videstreamien katselua, IP-kamera päivittää videota verkkoon ja pöytäkoneella pelataan aktiivista verkkopeliä.

Suunnitelma

Ongelma ei siis ole linjoissa, vaan enemmänkin ongelmana on tukkeutuva sisäverkko. Diagnoosi vahvistuu helpoiten sillä sisäverkkoon, että kytkee kaikki muut laitteet irti verkosta ja katsoo toistuuko ongelmat ongelmallisen verkkosisällön kanssa sen jälkeen verkkojohtoa käyttäen.

Kävin modeemin asetuksia läpi, mutta näistä ei sen enempää apua irronnut. Olen aiemmin katsellut tehokkaampia modeemeja/reitittimiä, mutta näiden hintataso on ollut herkästi 200-300e mikä on itselleni paljon, etenkin kun niin kriittisestä ongelmasta ei kuitenkaan ole kysymys.

Ongelman kanssa aikani painittuani, sain vinkin Ubiquiti EdgeRouter X reitittimestä, missä kuulemma QoS (Quality of Service eli verkkoliikenteen luokittelu) pitäisi olla hyvä. Tutustuin netissä laitteen tietoihin enemmän ja päädyin testaamaan tätä, hintaa Verkkokauppa.com sivulla 65,90e, eli oman budjettini sisällä.

Tämän lisäksi oli vielä tarve saada langaton verkko tämän reitittimen jälkeen. Itselläni löytyi laatikossa tallessa Zyxel VMG3926 reititin, minkä kaverilta aikanaan sain. Tämä päätyi laatikkoon pölyä keräämään kun eräänä päivänä laite ei enää ottanut virtaa vastaan. Nyt päätin testata olisiko tämä vielä jotenkin helposti pelastettavissa ja yllätyksekseni laite heräsikin parin johtorenkkauksen jälkeen jälleen toimintaan.

Toteutus

Huawei HG635 sai jäädä toimittamaan modeemin virkaa, kytkin WLANit pois ja siltasin LAN portin 4 jossa tietokoneelle tuleva Cat5e ethernetkaapeli oli kytkettynä. Tämän jälkeen tein perusasetukset EdgeRouterille tämän ohjeen mukaisesti. Tästä voin tarvittaessa myöhemmin tehdä suomennoksenkin, jos kysyntää tai tarvetta löytyy. Laitteelle tein linkatun ohjeen jälkeen pieniä muitakin säätöjä, nämä lähinnä uuteen laitteeseen tutustumisen vuoksi.

Kun EdgeRouter oli säädetty käyttöön, kytkin sen eth0 porttiin HG635:sta tulevan verkkojohdon ja eth1 porttiin kytkin Cat6 kaapelilla pöytäkoneeni. Tietokoneella verkko toimi ja muut laitteet sisäverkossa olivat hetkellisesti ilman yhteyksiä.

Seuraavaksi tein VMG3926:lle säädöt, eli vaihdoin resetoinnissa kadonneet WLAN asetukset entiselleen ja samalla säädin porttiohjauksen modeemin IP:n osalta siten, että kun porttia 80 kutsutaan niin yhteys menee suoraan IP-kameralle. Tämän säädön myötä myös pöytäkoneeni näkee IP-kameran kuvan (mobiilisovellus osaa ottaa yhteyden suoraan, tietokoneen selaimella pitää laitetta kutsua sisäverkon IP:llä).

VMG3926:n kytkin EdgeRouterin porttiin eth2 Cat5e kaapelilla.

Omana ongelmanaan järjestelyyn jäi, että nyt käytössä on kaksi eri DHCP:tä, eli laitteet mitkä on VMG3926:n alla toimivat tämän jakamassa IP-verkossa ja VMG3926 sekä pöytätietokoneeni toimivat EdgeRouterin DHCP:ssä. Tämä ei kuitenkaan käytännön tasolla ole vaikuttanut laitteiden tai yhteyksien toimivuuteen, joten olen jättänyt tämän tällensä tästä syystä.

Lopputulos

Verkkolaitteet: Huawei HG635 - Ubiquiti EdgeRouter X (perässä loput laitteet Zyxel VMG3926 kautta)

Yhteys: 50/10M VDSL2

Toteutuva: 34,98/8,07M

Ping: 18ms

Bufferbloat: Alle 5ms

Quality: Alle 1% packet loss

Testit: Speedtest.net ja DSLReports.com

Eli nopeutta menetin pari megaa, mikä ei sinänsä ole huomattavissa oleva menetys. Huomioinarvoisempaa onkin se, että ping ei enää ailahtele rasituksessa ja packet lossin määrä on lähestulkoon kadonnut. Nyt yhteys tuntuu siltä, miltä sen nopeutensa puolesta pitäisikin,. eli verkkosivujen aukeamisessa ja palveluihin yhdistämisessä on tullut huomattava parannus. Enää myöskään muu verkon rasitus ei pätki verkkopelejä ja videoiden tahdistuminen adaptiivisella formaatilla toteutetuissa palveuissa on myös huomattavasti nopeampaa.

Jälkisanat

Nyt kun EdgeRouter X on mukana linjoilla, on sisäverkkoni jälleen huomattavasti enemmän laajennettavissa. Mainitsemisen arvoisena ominaisuutena tuossa on kuormantasaus, eli halutessani voin kytkeä vaikka vanhan mobiilireitittimeni (Huwei B593u) tarjoamaan lisänopeutta sisäverkkoon. Tällöin EdgeRouterin kautta on jaettavissa yhteyttä sekä VDSL2 linjasta että mobiilidatan puolelta eri sisäverkon laitteille. Tarvittaessa mobiilidatan voi säätää myös fail-overiksi, eli jos VDSL2 yhteys sattuisi katkeamaan niin EdgeRouter vaihtaa suoraan varayhteydelle liikenteen.

Eli suosittelen tutustumaan oman sisäverkon ja laitteiston toimivuuteen tarkemmin, etenkin mikäli tarkoituksena on nauttia yhteydestä. Laitteita ja valikoimaa on paljon, oleellisimpana on tunnistaa oma tarve ja etsiä siihen sopivimmat laitteet. Työtä säätöjen tekeminen toisinaan vaatii, etenkin jos käytössä on enemmänkin verkkolaitteita, mutta hyvänä puolena sanottakoon että kun kerran tekee kunnollisen verkon, on sen ylläpito ja päivittäminen huomattavasti helpompaa.

 

"Mä tuun kellottaan sua",

Elektronikkari

tiistai, 29. toukokuu 2018

Nettiyhteyden laatu

Internetyhteyden toimivuuteen ja käyttömukavuuteen vaikuttaa nopeuden ja käytettävien laitteiden ohella myös muita tekijöitä. Availlaan näitä muita muuttujia nyt hiven tarkemmin.

Ping eli latenssi

Ping on vasteaika, mikä määrittelee kuinka pitkään menee, ennen kuin ICMP echo request kutsuun tulee vastaus. Ping käytännössä siis kertoo kuinka pitkä viive on päätelaitteen ja kohteen välisessä viestimisessä. Etenkin verkkopelaamisessa ping voi olla ratkaisevassa asemassa, sillä lyhyempi vasteaika tarkoittaa että pelaaja saa muiden pelaajien toimista nopeammin tiedon palvelimelta.

Ping testissä normaalisti mitataan sekä hukkuneiden datapakettien määrää että latenssia.

Packet loss eli hukkuneet paketit

Paketteja hukkuu tietoliikenteessä useimmin siinä kohtaa, kun paketteja lähetetään enemmän kuin reititin kerkiää niitä käsittelemään. Tämän vuoksi TCP protokollassa on pakettien uudelleenlähetys mukana, eli mikäli paketista ei tule kuittausta, tämä lähetetään uudelleen. Tämä johtaa kuormituksen lisääntymiseen ja tukkeutumiseen.

Network congestion eli tukkeutuminen

Kun reitittimelle tulee enemmän paketteja kuin mitä se kerkiää käsittelemään, sen kuormitus kasvaa ja tiedonsiirron luotettavuus romahtaa. Tällöin paketteja alkaa hukkumaan pahasti, mikä osaltaan lisää kuormitusta koska hukkuneita paketteja lähetetään uudelleen, myös ping kasvaa kovassa kuormituksessa, kun reititin ei saa pyyntöä lähetettyä ennen kuin edeltävä kuorma on purettu.

Tämä vaikuttaa osaltaan yhteyden Bufferbloatiin, eli siihen kuinka paljon ping kasvaa kuormituksen lisääntyessä. Käytännön tasolla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun verkkopeliä pelatessa huomaat yhteyden hetkellisesti alkavan katkoa ja jumitella, kun vaikkapa matkapuhelimella aletaan katselemaan samaan aikaan Wi-Fin kautta videoita. Vielä pahempi on, mikäli puhelin rupee tekemään varmuuskopiointia vaikkapa kuvatiedostoista pilveen. Tällöin dataa siirretään sillä tahdilla, että reititin on hyvinkin nopeasti tukossa.

Miten näitä voi mitata?

Jotta ongelmaa voisi tutkia ja sitä myöten lähteä korjaamaan, tarvitsee ongelmaa mitata testeillä, jotta tietää mistä ongelma johtuu. Tämä voi toisinaan olla hankala paikantaa, mutta muutama perussääntö löytyy minkä varassa voi tilannetta tulkita.

Langaton verkko sisältää luontaisesti enemmän latenssia kuin johdollinen yhteys, eli mikäli tasalaatuisempi signaali on tärkeä, tulee langattomia yhteyksiä välttää aina kun vain mahdollista. Tämä koskee sekä mobiilidataverkkoa että sisäverkossa löytyvää Wi-Fiä.

Nopeuden luonteeseen vaikuttaa yhteystyyppi, esimerkiksi DSL-pohjaisissa yhteyksissä kuparikaapelointi hidastaa yhteyden latenssia enemmän kuin vaikkapa FTTH- eli valokuituyhteys. Mitä isompi osa verkosta on valokuidulla, sitä nopeampi yhteys sekä pienempi latenssi saadaan aikaiseksi. Ulkoisen verkon luonteeseen harvemmin itse voi vaikuttaa, eli tämän kanssa on vain tultava toimeen kunnes operaattori rupeaa tarjoamaan parempaa yhteyttä. Tätä voi toki parantaa tilaamalla kuituyhteyden kotiin, mikäli tämä on mahdollista.

Yleisin nopeustesti, millä yhteyksiä testataan, on Ooklan tarjoama Speedtest.net sivusto. Testi mittaa latenssin sekä sisään- että ulospäin tapahtuvan dataliikenteen nopeuden. Laajemman otannan vastaavasta mittauksesta saa tehtyä DSLReports.com sivun testillä. DSLReports mittaa nopeutta useammalla testillä samanaikaisesti eri palvelimille ja tekee samalla myös laatua mittaavia testejä, kuten Bufferbloatin tarkistelua.

Perinteisesti esimerkiksi pingiä voi mitata eri palvelimille käyttämällä Windowsissa Komentokehote (cmd.exe) työkalua. Jos painat WIN+R näppäinkomennon, saat Suorita (Run) ikkunan auki. Tähän kirjoita cmd ja paina Enter.  Tämän jälkeen aukeaa musta tekstisyöteikkuna, mihin voit kirjoittaa komentoja. Voit tällöin kirjoittaa komennoksi "ping google.com" ilman lainausmerkkejä. Alla esimerkki omasta pingaustuloksesta:

Pinging google.com [216.58.207.206] with 32 bytes of data:
Reply from 216.58.207.206: bytes=32 time=23ms TTL=55
Reply from 216.58.207.206: bytes=32 time=23ms TTL=55
Reply from 216.58.207.206: bytes=32 time=23ms TTL=55
Reply from 216.58.207.206: bytes=32 time=23ms TTL=55

Ping statistics for 216.58.207.206:
    Packets: Sent = 4, Received = 4, Lost = 0 (0% loss),
Approximate round trip times in milli-seconds:
    Minimum = 23ms, Maximum = 23ms, Average = 23ms

Tuloksista voidaan todeta, että testin kaikki neljä pakettia löysivät perille ja hyvinkin tasaisesti, eli ping oli jokaisessa paketissa 23 millisekuntia. Testiä voi myös muokata lisäämällä apukomentoja käskyn ja kohteen välille.

Esimerkkejä:

ping -t google.com
Testi pingaa googlea kunnes sen lopettaa CTRL+C komennolla.

ping -n XX google.com
Testi pingaa XX lukumäärän verran paketteja, eli ping -n 45 google.com komento lähettää 45 ping kutsua Googlelle.

ping -l YY google.com
Testi pingaa YY kokoisella paketilla Googlea, eli esimerkiksi ping -l 1024 google.com lähettää kilotavun kokoisia pakettaja. (Sivuhuomiona tähän, että Google rajoittaa pingauksen maksimissaan 64 bittiseen pakettiin, eli kilotavun paketteja ei Googleen voi pingata, Bing.com hakukone sen sijaan vastaa 1024 paketteihin normaalisti)

ping -t -l 1024 google.com
Testi lähettää 1024 kokoisia ping paketteja kunnes käyttäjä lopettaa pingaamisen. Eli apukomentoja voi ketjuttaa testiin useampia.

 

Laadunvalvojana,

Elektronikkari

 

tiistai, 22. toukokuu 2018

GDPR

Tällä viikolla perjantaina 25.5.2018 päivämäärällä astuu voimaan GDPR asetus. Mikä tämä on? Miksi tästä nyt kohistaan niin paljon? Minkä takia olen saanut sähköpostia tähän liittyen useammasta eri palvelusta? Tässä kysymyksiä mihin tällä kertaa keskitytään :)

Mikä on GDPR?

GDPR eli General Data Protection Regulation on EU:n säädös, jolla pyritään parantamaan ihmisten henkilökohtaisten tietojen turvaamista sekä niiden käsittelyn läpinäkyvyyttä. GDPR koskettaa EU:n alueella olevia ihmisiä. Jokainen yritys joka on tekemisissä EU:n alueella asuvan henkilön tietojen käsittelyssä, on velvoitettu noudattamaan GDPR:ia.

GDPR:in sisään lukeutuu mm. seuraavat tiedot:

- Nimi

- Valokuva

- Sähköpostiosoite

- Sosiaalisen median julkaisut

- Henkilökohtaiset potilastiedot

- IP-osoite

- Pankki- ja maksuvälinetiedot

Lyhykäisyydessään kaikki tieto, millä sinut voidaan tunnistaa, luetaan GDPR asetuksen sisäiseksi tiedoksi. 16-vuotiaiden ja sitä nuorempien ihmisten tietojen käsittelyyn tarvitaan huoltajan suostumus. GDPR erittelee erikseen tiedon käsittelijän sekä tiedon haltijan, molemmilla näillä on omat vastuualueensa.

Miksi GDPR on sitten niin suuri juttu?

Toistaiseksi vastaavan laajuista säädöstä ei ole vielä olemassa. Internet on alunperin vapaan tiedon mekka, josta johtuen sääntelyitä ei ole paljoa alunperin luotu. Esimerkiksi spammaaminen (roskapostittaminen) ei alunperin ollut kiellettyä, vaan tätä vain paheksuttiin.

Yrityksille GDPR merkitsee rahallisestikin paljon, sillä sanktiot voivat suurimmillaan olla joko 20 miljoonaa euroa tai 4% yrityksen liikevaihdosta, kumpi sitten onkaan suurempi rahallinen summa. Mikäli yritys ei pidä asiakasrekistereitään kunnossa, voi sanktiona olla 2% liikevaihdosta suuruinen sakko. Sakon suuruuden määrää kuitenkin rikkeen vakavuus, eli pienempiäkin sanktioita löytyy.

GDPR:in myötä on myös uutuutena vaatimus, että asiakkaalta joka luovuttaa tietonsa tulee varmistaa, että tämä on lukenut ja hyväksynyt tietojenkäsittelyn ehdot ja käyttötarkoitukset. Myöskin uutuutena löytyy vaatimus, että mikäli tietomurto sattuisi, tulee siitä tiedottaa sekä viranomaisille että asiakkaille joita murto koskee. GDPR tarjoaa myös mahdollisuuden tulla unohdetuksi, eli tietoa ei saa säilöä pidempään kuin sille on perusteltua tarvetta ja tiedot tulee poistaa asianomaisen henkilön näin pyytäessä (jäljelle saa jäädä yritystoiminnan kannalta välttämättömiä tietoja).

Miksi tästä tiedotetaan nyt niin paljon?

Yllä on listattuna aika vakavia syitä yrityksille ryhtyä vihdoin toimeen. Muutospäivä on tosiaan tuo 25.5, mutta säädös on asetettu olemaan jo 14.4.2016, jolloin säädöksen täytäntöönpanolle annettiin kahden vuoden siirtymäaika. GDPR:ista johtuen yritykset joutuvat nyt muuttamaan käyttöehtojaan ennen tuota 25.5 päivämäärää, minkä johdosta muutoksista tulee tiedottaa asiakkaita ja kertoa myös selvästi, miten tietojen keruu sekä käsittely jatkossa tapahtuu.

Omalla kohdallani tämä tiedottamisen määrä alkaa jo muistuttamaan spammaamista, tämä tosin johtunee siitä että olen tietoni rekisteröinyt aika moneen paikkaan vuosien saatossa. Arvostan kuitenkin sitä, että yritykset mukautuvat GDPR:iin eivätkä lopeta toimintaa EU:n alueella.

Elektronikkarin GDPR aiheinen läpinäkyvyyden lisääminen

Itse allekirjoittanut ei pidä erillistä rekisteriä, eli itse en erikseen tallenna kävijätietoja tai kommentoijien sähköposteja/nimimerkkejä/viestejä tai mitään muutakaan tietoa mihinkään. Kaikki tieto mitä itselläni tallentuu, on:

- Vuodatus.net sivuston (Rouhea Oy:n omistama blogisivusto) kommentointi sekä viikkotasoinen kävijämäärätieto (ainoastaan kävijöiden määrä, ei yksilöiviä tietoja)

- Google Analytics palvelun (Alphabet Inc yrityksen tytäryhtiön Google LLC:n toimittama palvelu) keräämät tiedot kävijöistä, joiden käyttötarkoitus on tarkentaa kohderyhmää sekä lukijakuntaa. Tietoja säilytetään alustalla 25.5 alkaen 14 kuukautta (lyhin aika mitä tarjolla) ja tiedot pohjautuvat Googlen keräämiin profilointeihin.

- Facebook yhteisöpalvelun (Facebook Inc) kommentit, tykkäykset sekä jaot.

- Sähköposti (Elisa Oyj:n tajoama sähköpostiosoite joka on ohjattu Googlen Gmail sähköpostiin). Tämä on käytössä siltä varalta, että joku haluaa anonyymimmin lähestyä minua kommentilla ja/tai palautteella

Koska toimin yksityishenkilönä tämän blogin osalta, ilman ammatillista tai kaupallista toimintaa, ei GDPR edes kosketa minua. Osaltani tahdon kuitenkin edistää tiedon käsittelyn avoimuuden kulttuuria ja tarjota havainnollistuksen siitä, miten paljon mahdollisuuksia yksinkertaisen blogin pitäminen jo tarjoaa tiedonkeruuseen. Myöskin avaamalla omaa datankeruutani, tahdon havainnollistaa käytännön tarkoituksia eri palveluiden käytön osalta.

Mikäli haluat estää omien yksilöintitietojesi keruuta tällä sivustolla ja sen johdannaisissa, tässä ohjeet:

- Vuodatus.net: Älä kommentoi julkaisuja

- Google Analytics: Estä JavaScriptin toiminta selaimesta

- Facebook: Älä kommentoi, tykkää tai jaa http://fb.com/elektronikkari sivun julkaisuja

- Sähköposti: Älä lähetä minulle sähköpostia (osoite yhä elektronikkari (miukumauku) netti (piste) fi )

 

Tietosuojavaltuuttamaton,

Elektronikkari