tiistai, 17. huhtikuu 2018

Mobiiliohjelmat (ja sovellukset yleisesti)

Viime viikolla kyselin vinkkejä siihen, mistä kirjoittelisin. Kiitos palautteesta mitä tämän tiimoilta sain :) Yksi ehdotus oli kirjoittaa sovellusarvosteluita enemmän etenkin mobiilialustoille ja tästä tuli mieleeni, että voisin ennen tätä tehdä eroavaisuuksia ohjelmien välillä tutummaksi. Samat lainalaisuudet pätevät siis myös tietokoneilla, mutta mobiilialustoilla tämä on ehkä vähän helpompi selittää, sillä tietokoneilla ei niin paljoa käytetä hybridisovelluksia (vielä) ja widgettien käyttökin on harvinaisempaa.

App eli applikaatio (application) eli sovellus eli ohjelma

Tämä on yleinen termi, jolla tarkoitetaan jotain ohjelmaa mitä halutaan käyttää. Yleisimmin tällä viitataan asennettavaan ohjelmaan, mutta termi käy myös widgeteihin sekä web-sovelluksiin.

Asennettava sovellus tarkoittaa siis sellaista ohjelmaa, minkä käyttäjä yleensä hakee sovelluskaupasta ja lataa pakettina jonka puhelin asentaa käytettäväksi. Näitä on kahdenlaisia, toiset ovat laitekohtaisesti toteutettuja (natiiveja) ja toiset laajempialaisesti toimivia (hybridi) sovelluksia. Asennettavien sovellusten ohella on myös web-pohjaiset sovellukset, joita ei tarvitse asentaa erikseen vaan näitä voi käyttää suoraan millä tahansa internetselaimella.

Natiivit sovellukset

Tämä on perinteisin ohjelman toteutustapa. Ohjelma koodataan tietylle käyttöjärjestelmälle ja alustalle toimivaksi, jonka jälkeen käyttäjä saa ohjelman käyttöönsä asentamalla tämän. Hyvänä puolena tässä tavassa on, että ohjelma saadaan optimoitua tehojen ja resurssien käytön suhteen tietyille laitteille. Huonona puolena on, että ohjelma pitää koodata erikseen jokaiselle alustalle, eli jos vaikka Androidille koodatun ohjelman tahtoo iOS (iPhone) austalle, pitää tämä koodata lähes kokonaan uusiksi jotta se toimii.

Web-sovellukset

Näistä ehkä tunnetuimpina esimerkkeinä voidaan nostaa Facebook sekä Youtube esille. Toimivuus on käytännössä identtinen, riippumatta siitä millä laitteella sivulle menee. Ainoan selkeän eron tekee toki se, että onko kyseessä mobiililaite vai tietokone, tässäkin erona on lähinnä kosketusnäyttöä varten tehty sivustosuunnittelun optimointi. Näiden etuutena on halpa toteutus, sillä erillistä koodausta eri alustoille ei tarvita. Huonona puolena on taas alustakohtaisten ominaisuuksien hyödyntäminen, esimerkiksi infrapunaporttia käyttävää kaukosäädin ohjelmaa ei ole mahdollista (ainakaan mitenkään järkevästi) koodata vain internetsivuna toimivalla ohjelmalla.

Hybridit

Kuten nimikin viittaa, ovat nämä yhdistelmä kahta edeltävää tekniikkaa. Perustoteutus voi hyvinkin pitkälti nojata web-sovelluksen toimintaperiaatteeseen, eli pääosa sisällöstä ladataan suoraan verkosta nettisivun kaltaisesti, mutta ohessa saadaan hyödynnettyä laitekohtaista rajapintaa. Tällöin voidaan myös helpommin tehdä optimointia laitealustakohtaiselle toimivuudelle.

Widgetit

Widgetti voi olla joko natiivisovellus tai sitten hybridisovellus. Widget voi olla myös tarjolla jonkin toisen sovelluksen lisäosana. Widget on näytölle kokoaikaisesti käyntiin tarkoitettu ohjelma, kuten puhelimen näytöllä oleva kello jossa viisarit osoittavat ajan. Mikäli kello näyttää vain kellonajan ja päivämäärän, on tämä helppo toteuttaa pelkkänä natiivisovelluksena. Mikäli kelloon tahtoo yhdistää esimerkiksi vaihtuvan taustakuvan tai säätiedon, on toteutuksena hybridi todennäköisesti kannattavampi vaihtoehto.

Widgetteinä on saatavina myös esimerkiksi Spotifyn ja muiden musiikintoisto-ohjelmien hallintapainikkeet, kalenteri, ja muita vastaavia. Widget on siis käytännössä koko ajan päällä ja tarjolla oleva ohjelma, jota ei erikseen tarvitse käynnistää. Osa widgeteistä toki tarvitsee taustalle pääsovelluksen auki, eli esimerkiksi Spotifyn widget ei itsessään soita musiikkia vaan tarjoaa vain tiedon siitä, mitä ohjelma soittaa milloinkin, sekä pikapainikkeet kappaleiden vaihtamiseen ja soiton pysäyttämiseen. Osa widgeteistä hyödyntää tausta-ajona toimivia ohjelmia, tällöin ei erikseen tarvitse pääohjelman olla avoinna vaan riittää että taustaprosessina pyörii jokin ohjelma, miltä widget saa tarvittavat tietonsa.

 

Mobiilisovelluksia läpikäymässä,

Elektronikkari

tiistai, 10. huhtikuu 2018

Jotain erilaista

Moro!

Tällä kertaa ei tulekaan tavanomaista kirjoitusta, vaan kertoilen vähän kuulumisista blogin osalta.

Kun aloin kirjoittamaan blogia, en oikeastaan sen kummemmin suunnitellut toimintaa muuta kuin että alan kirjoittelemaan teknisiä ja etenkin tietoteknisiä juttuja mahdollisimman selkeästi auki. Tarkoituksena taustalla lähteä syventämään sekä mahdollisten lukijoiden osaamista sekä ymmärrystä tekniikasta, kuin myös omaanikin. Päätin tehdä aina taustojen tarkistukset kirjoittaessani jotain julki ja tästä olen pitänyt kiinni, vaikken lähteitä jaksakaan kirjailla auki. Lähteiden puuttuminen johtuu lähinnä siitä, että yleensä varaan yhden illan viikosta jolloin kirjoitan artikkelin ja rajallisen ajan puitteissa oikaisen tämän suhteen. Osin myös itselleni perustelen tätä valintaa sillä, että jokainen joka kiinnostuu asiasta tarkemmin, lähtee tekemään omaa kartoitustaan aiheesta oman näkökulmansa puolesta, jolloin hakutermeillä on merkittävä vaikutus saavutettuun sisältöön (en halua ohjastaa liikaa samoille urille kuin millä itse taustatyötä teen).

Kävijämäärien suhteen en sen kummempia tavoitteita ole oikeastaan vieläkään asettanut, toiveenani on että blogi tavoittaisi ihmisiä, joille tämän lukemisesta on hyötyä. Kaikki artikkelit eivät varmastikaan kaikkia kiinnosta, mutta ajatuksena enemmänkin on kirjoittaa tietoutta auki samalla kun sitä itse opiskelen ja/tai jakaa jo valmiina olevaa osaamista eteenpäin. Taloudellista hyötyä en siis sen kummemmin toiminnalla hae, lähinnä suunnittelen webhotellin hankkimista siinä kohtaa kun sivulla on kävijöitä sen verran, että pienillä mainosbannereilla saisi hotellin kuukausimaksut kuitattua. Webhotelliin siirtymistä suunnittelen oikeastaan vain sen vuoksi, että nykyinen alusta ei mahdollista kaikkea, mitä haluaisin tänne tehdä (kuten musiikin ja videoiden liittäminen osaksi artikkelia kunnolla).

Hardware- eli rautapuolen modauksia ja rakenteluja on jo pitkään ollut tarkoitus tehdä tänne dokumentoituna, ongelmana näiden osalta on lähinnä ollut nykyiset puittteet kotona, jotka rajoittavat tätä toimintaa. Myöskin elämäntilanteeni on osaltaan ollut rajoittava tekijä, sillä aikaa ja jaksamista ei vain aina ole lähteä väkertelemään mitään erityisempää. Kaksi laitetta tuossa odottavat kiltisti hyllyllä vuoroaan, koitan näihin keretä paneutumaan vielä lähiaikoina tarkemmin.

Yhdeksi ongelmaksi on myös tullut itselläni se, etten aina keksi mistä kirjoittaisin. Ajatuksia ja ideoita tulee ja menee, vain osa näistä päätyy toteutetuksi ja osan arkistoin mahdollista myöhempää kirjoittelua varten. Ongelmana kuitenkin on se, että ilman lukijoilta tulevaa palautetta, on vaikea arvioida mistä minun toivotaan kirjoittavan. Kuitenkin taustalla on oman osaamisen laajentamisen ohella myös tahtotila auttaa ja jakaa tietoutta tarpeeseen sekä kirjoitella lukijoita kiinnostavista aiheista. Tässä kohtaa siis esitänkin pyynnön, että kirjoittaisitte joko tänne blogin puolelle tai Facebookiin kommenttina tai vaihtoehtoisesti voit myös laittaa sähköpostilla ajatuksiasi elektronikkari(miukumauku)netti.fi osoitteeseen. Myös palaute yleisellä tasolla ("Lisää kuvia" yms) on tervetullutta :)

 

Kevättä kohden,

Elektronikkari

tiistai, 3. huhtikuu 2018

Siltaus ja reititys

Aikanaan oli nörttien kesken aika paljon vääntöä siitä, pitääkö modeemi sillata vai voiko yhteyttä käyttää reitityksen takaa. Tämä on osaltaan jättänyt jälkensä vielä tämän päivän IT-guruillekin, mutta onko siltaamisesta mitä(än) hyötyä?

Termit

Siltaus

- Modeemi sillataan, eli se yhdistää käytettävän laitteen suoraan internettiin kuljettamatta signaalia modeemin omien ohjelmistojen kautta

- Tietokone saa oman julkisen IP-osoitteen, eli se näkyy suoraan verkkoon muille käyttäjille

- IP osoitteiden määrä vaihtelee liittymittäin, eli jos käytettäviä laitteita on paljon ja tarkoitus olisi nämä kaikki laittaa sillattuna verkkoon, ei se välttämättä onnistu

Reititys

- Modeemi käyttää julkista IP:tä ja reitittää sen kautta sisäverkon laitteet internettiin

- Päätelaite ei ole suoraan yhteydessä verkkoon, vaan toimii osana sisäverkkoa joka on yhdistetty modeemin kautta internettiin

Plussat ja miinukset

Siltaus (bridged/bridging)

+ Porttiohjauksien kanssa ei ilmene ongelmaa

+ Laitteen etähallinta helppoa

+ DNS:n päivityksen voi automatisoida päätelaitteelta

+ Antaa teoreettisesti lisää nopeutta

- Laite on suoraan verkossa eli välissä ei ole erillistä palomuuria

- Ei pääsyä sisäverkkoon

- Ei pääsyä modeemin/reitittimen paikallishallintaan

Reititys (routed/routing)

+ Sisäverkon laitteet voivat keskustella keskenään

+ Modeemin/reitittimen palomuuri tarjoaa suojan

+ IP osoitteet eivät lopu kesken

+ Modeemin/reitittimen paikallishallintaan pääsee

+ Ulkoverkosta yhden IP:n taakse ohjautuvia porttikutsuja voi reitittää eri laitteille

- Portteja joutuu käsin aukomaan

- Laitemallikohtaisesti voi olla ongelmana puhkoa palomuuriin tarvittavia reikiä etähallintaa varten

- Teoreettisesti voi hidastaa liikennettä, ei pitäisi kuitenkaan enää olla näkyvä ero nykylaitteilla

Kumpaa siis kannattaa käyttää?

Pääsääntöisesti itse suosittelen aina käyttämään reitittävää tilaa, sillä tämä helpottaa alati kasvavan laitteiston hallintaa sisäverkosta ja tarjoaa samalla tietoturvaa kun välissä on modeemin oma palomuuri suojaamassa tökeröimmiltä yrityksiltä. Modeemit ja reitittimet ovat nykyään pääsääntöisesti konfiguroitu reitittävään tilaan valmiiksi, eli peruskäyttäjälle käyttöönotto ja sisäverkon rakentaminen on tehty helpoksi. Esimerkiksi Chromecast ja vastaavat laitteet vaativat, että kytketty laite on osa samaa sisäverkkoa toimiakseen normaalisti (tähän löytyy edistyneemmille käyttäjille toki konstit kiertää tämä rajoitus).

Siltaavaa tilaa ei siis pääsääntöisesti ole enää tarve käyttää, ainoastaan silloin tästä on apua jos jokin internetiä käyttävä palvelu ei toimi toivotusti, eli on epäilys että modeemin palomuuri estää toiminnan. Tällöinkin on hyvä lähinnä vain testin ajaksi sillata laitteen portti, jolloin saa testattua onko palomuuri ongelmana vai jokin muu. Mikäli sillattuna kyseinen palvelu toimii normaalisti, kannattaa portti laittaa takaisin siltaavaksi ja etsiä portti mikä estyy reitittimen palomuurin vuoksi ja avata tämä käyttöön.

Siltausta voi harkita myös, mikäli käytössä on jokin verkkolaite jota on lähinnä vain ulkoverkosta tarkoitus käyttää (esimerkiksi Raspberry Pi:stä tehty verkkoasema). Tällöin kuitenkin tarvitsee kiinnittää erityistä huomiota laitteen palomuurin ja tietoturvan toimintaan. Mikäli laitetta ei suojaa kunnolla, on se hyvin helppo kohde hyökkäyksille.

Mistä nämä kaikki tehdään?

Valitettavasti yksinkertaista yleispätevää ohjetta ei ole tähän mahdollista tehdä, sillä siltaus, reitittäminen sekä porttiohjaukset ja -avaukset tulee tehdä reitittimen paikallishallinnasta. Jokaisella laitevalmistajalla on oma firmware eli laiteohjelmisto ja näissäkin on monesti tuotesarjakohtaisia eroja hyvinkin paljon. Tästä johtuen kannattaakin kääntyä laitevalmistajan käyttöoppaan puoleen mikäli haluttua toimenpidettä ei löydy mistään loogisesta paikasta. Pääsääntöisesti nämä ovat Internet- eli julkiverkon asetusten alla, mutta tämäkään ei aina pidä paikkaansa. Myös laitevalmistajakohtaisesti voi olla huomattavia eroja siinä, mitä kaikkea tulee itse tarkistaa ja säätää kohdilleen jotta siltaus toimii.

 

Siltakin on reitti,

Elektronikkari

tiistai, 27. maaliskuu 2018

Mobiili studiotoiminta - Osa 3 - Proof of concept

Tammikuussa pohdin konseptia mobiilille studiolle, joka pohjaisi toimintansa kännykkään. Nyt tämä on testattu toimivaksi ajatukseksi ja tässä vähän tietoa käytännöstä.

Kytkennät

Kännykässä on liitettynä OTG-kaapelilla tuo mainittu Behringerin äänikortti, tästä kytkin inputin mikserin jatkeena olleeseen kuulokevahvistimeen muuntaen koaksiaalin 6,3mm jackiin. Output linjan kytkin mikserin 15/16 linjaan jotta tallennettua ääntä pystyi testaamaan. Outputin kytkennälle ei siis varsinaista tarvetta suoraan ollut, sillä signaali kulkee normaalisti suoraan mikseristä aktiivikaiuttimiin joiden kautta soittaessa pystytään kuuntelemaan esimerkiksi klikkiä. Tuon kuulokevahvistimen kautta menee tavallisesti vain rumpalin korvamonitoreihin signaali.

Ohjelmisto

Testasin nyt RecForge Lite ja RecForge II sovelluksia kännykälle. Kummastakin on saatavilla ilmainen versio, jossa ilmaisessa versiossa on rajoitukseton WAV-äänimuodon tallennus ja MP3- sekä muut tiedostomuodot aikakatkaisevat tallennuksen kolmeen minuuttin. WAV on nauhoittaessa hyvä silloin kun tarkoitus on saada talteen signaali mahdollisimman vähällä laadullisella menetyksellä. Ainoa ongelma sovelluksessa on, että talteen ei saa erikseen vasenta ja oikeaa audiokanavaa vaan nämä miksaantuvat yhdeksi tarjoten mono-signaalin (myös stereona mono). Etenkin tuo II versio sovelluksesta tarjosi hyvän visuaalisen näkymän äänisignaaliin. Suomeksikin tuo oli käytettävissä, mutta käännös oli tehty koneellisesti ja laatu ei ollut käytettävä (Disabled eli käytöstä poistettu oli käännetty muotoon Vammaiset jne).

Ohjelmiston suhteen etsin siis vielä vaihtoehtoja läpi. Yksi oleellinen kriteeri on tosiaan tuo aito stereo äänitys, tämä mahdollistaisi esimerkiksi rumpuraitojen nauhoittamisen oikean kanavan kautta ja samalla voisi vasemmalla kanavalla ottaa kielisoittimet talteen. Tällöin jälkikäsittelyssä olisi helpompi ajaa esimerkiksi kompressoria ja muita säätöjä äänelle, sillä rummuilla kompressointi ja sen säädöt on oleellisempaa kuin kitaralla. Jos kaikkea käsittelee yhtenä massana, ei lopputulos ole kovinkaan kehuttava verrattuna siihen että edes tuon verran saa eriteltyä äänilähteitä käsittelyä varten.

Lopputulos

https://soundcloud.com/creazur/behold-an-angel

Tuossa on Soundcloudin kautta kuunneltavissa pieni pätkä lopputuloksesta. Jälkikäsittelynä tein tuolle pätkälle pienen EQ-säädön sekä kompressoinnin. Äänet on otettu mikkien kautta, eli suoraa linjaa vahvistimista mikseriin ei ollut käytössä.

 

Ääniaallon harjalla,

Elektronikkari

tiistai, 20. maaliskuu 2018

Mekaaninen vs. kalvollinen näppäimistö

Näppäimistöjä löytyy erilaisia hyvinkin laajalti, mistä sitten tietää mikä on itselle sopivin? Pääsääntöisesti tarjolla on kalvollisia sekä mekaanisia näppäimistöjä, näiden ohella löytyy toki erikoisempiakin vaihtoehtoja, mutta pidättäydytään näiden kahden päälinjauksen välillä nyt. Erikoisemmat ratkaisut ovat joko estetiikan tai sitten käytännön sanelemia, eli näillä ei yleisesti niin merkitystä ole valintaa tehdessä ja jos on, niin silloin tämä on jo tiedossa.

Kalvollinen näppäimistö

Näppäinten alta löytyy kalvo, johon nappi alas painuessaan tekee kalvojen välille kytkennän ja lähettää näin signaalin painalluksesta eteenpäin. Kalvon ja näppäimen välistä löytyy pieni kuminen kumpi, joka toimii jousen tavoin ja pitää näppäimen irti kalvosta kunnes painallus tehdään. Mikäli kuminen tassu tai kalvo rikkuu, ei tämän korjaaminen yleensä ole kovinkaan kannattavaa, vaan ennemmin kannattaa hankkia uusi näppäimistö. Poikkeuksena toki kannettavien tietokoneiden integroidut näppäimistöt, näihin löytyy yleensä ainakin valmistajalta varaosia, minkä avulla näppäimistön voi korjata joko itse tai huoltoliikkeessä. Erillisenä näppäimistönä käytettäessä kalvollinen näppäimistö on monesti helpompi vain vaihtaa uuteen, tämä siis mikäli käytössäsi ei ole jokin erikoisempi näppäimistö kuten Logitech G15 joka on huomattavasti normaalia näppäimistöä kalliimpi.

Kalvollisen näppäimistön eduksi monesti lasketaan halvan hinnan ohella myös hiljainen näppäin ääni sekä osalla käyttäjistä on mieltymys kumisen vastuksen pehmeään tuntumaan. Kuitenkaan enemmän tietokoneella aikaa viettäville henkilöille tuo tuntuma ei monesti tarjoa parasta mahdollista kokemusta, sillä nopeasti kirjoittaessa tai pelatessa komentoja näpyttäessä tuntuma saattaa hukkua ja virhelyöntien määrä kasvaa.

Plussaa:

+ Halpa

+ Hiljainen

+ Pehmeä tuntuma

Miinusta:

- Tuntuma

- Kestävyys

- Muokattavuus

- Korjattavuus

Mekaaninen näppäimistö

Mekaanisissa näppäimistöissä jokainen painike on oma erillinen kytkimensä, joka on vaihdettavissa yksittäin. Näppäimistön tuntumaa pystyy siis muokkaamaan oman käytön mukaiseksi vaihtamalla erilaisia kytkimiä eri painikkeille ja tarvittaessa rikkoutuneen näppäimen pystyy myös helposti korjaamaan vaihtamalla kytkintä.

Näppäintuntuma on siis hyvinkin muokattavissa ja erilaisten kytkinten testaaminen ennen ostopäätöstä on vähintäänkin suositeltavaa. Mekaanisen kytkimen normaali käyttöikä on välillä 40-80 miljoonaa painallusta. Koska kytkimet toimivat mekaanisesti, tulee näistä yleensä huomattavasti isompi ääni kuin tavallisista kalvollisista näppäimistöistä. Tästä johtuen mekaanista näppäimistöä valitessa kannattaa ottaa huomioon käyttöympäristö, eli toimistoissa tai muissa paikoissa joissa ylimääräistä melua ei ole suotavaa tehdä, kannattaakin joko valita kytkimet tuntuman ohella myös ääni huomioiden tai sitten tyytyä perinteisempään kalvolliseen näppäimistöön.

Plussaa:

+ Muokattavuus

+ Kestävyys

+ Korjattavuus

+ Tuntuma

Miinusta:

- Hinta

- Ääni

Optinen mekaaninen näppäimistö

Tämä on toistaiseksi vielä vähän harvinaisempi ratkaisu, mutta valikoima on lisääntymässä koko ajan. Toimintaperiaate on periaatteessa sama kuin perinteisellä mekaanisella näppäimistöllä, oleellisena erona on kuitenkin se ettei kosketusta oteta metallisilla pinnoilla vaan käyttäen valoa. Tästä tulee etuna se, että näppäinten pinnat eivät käytön myötä pääse hapettumaan ja näppäimen vaste saadaan myös säädetty pienemmäksi. Optisilla kytkimillä reaktioaika on myös perinteistä vastinetta pienempi ja osa valmistajista on myös alkanut hyödyntämään näppäinpainalluksen syvyyttä, eli esimerkiksi autopelissä W-nappia painamalla syvempään ohjaa tämä pelissä autoa kaasuttamaan enemmän, matalammalla painalluksella ajellaan vastaavasti taas sitten "pintakaasulla".

Muuten optisilla kytkimillä varustetut näppäimistöt siis vastaavat perinteisiä ominaisuuksiltaan, eli näppäimet ovat yksittäin vaihdettavissa ja tuntuma muokattavissa vastaavalla tavalla kytkimiä vaihtamalla. Kestoikä on perinteistä näppäimistöä vielä huomattavasti pidempi, puhutaan helposti miljardista painalluksesta per näppäin.

Plussaa:

+ Muokattavuus

+ Todella pitkä käyttöikä

+ Tuntuma

+ Vasteaika

+ Korjattavuus

Miinusta:

- Hinta

- Ääni

- Varaosien saatavuus

Mitä itselläni on käytössä?

Itselläni on pitkään ollut käytössä Logitech K300 kalvollinen näppäimistö, vaihdoin edellisen Logitech G15 näppäimistön tähän kun ryhdyin käyttämään Belkin N52te keypadia. G15 oli myös kalvollinen mutta huomattavasti kookkaampi (itselläni oli v2 eli oranssi malli jossa makronäppäimiä oli vähemmän). G15 tarjosi hyvän tuntuman ja korkeat näppäinhatut, mutta Belkinin näppäintuntuma oli parempi etenkin ergonomisemman asennon vuoksi, josta syystä päädyin vaihtamaan siihen pelaamisen osalta ja tuli tarve hankkia pienempi näppäimistö hiiren ja Belkinin väliin. K300 valikoitui kokonsa puolesta siis uudeksi näppäimistöksi ja etuna tässä oli pienestä koosta huolimatta mukana oleva NumPad-näppäimistö.

Belkinistä päädyin lopulta kuitenkin luopumaan, sillä se ei soveltunut täysin kaikkien pelien pelaamisessa omaan käyttööni, vaan olisin kaivannut siihen mukaan yhden näppäinrivin enemmän ylös. Tästä johtuen olin jonkin aikaa vain K300 näppäimistön varassa, mikä taas ei tuntumaltaan täysin optimaalinen ole omaan käyttööni, etenkin paljon kirjoittaessa tai intensitiivisemmin pelatessa ei näppäintuntuma pysy perässä ja virhelyöntejä tulee.

Verkkokauppa.com sivustolta huomasinkin viime kesänä sitten Blackstorm Mech 2017 näppäimistön alennuksessa (normihinta tuolloin muistaakseni 100e ja nyt alennettu hinta oli 59,90e). Tutustuin näppäimistöön hiven ennen ostopäätöstä ja koska tuntuma vaikutti lupaavalta ja hinta oli mekaaniseksi näppäimistöksi todella edullinen, päädyin tekemään ostopäätöksen. Näppäintuntuma on todella kevyt verrattuna aiempiin kalvollisiin näppäimistöihin, kytkimet ovat verrattavissa Cherry MX Red kytkimiin ja näppäimistö on optisilla mekaanisilla kytkimilä varustettu. Mukana tuli kahdeksan vaihtohattua (nuolinäppäimet sekä WASD) ja neljä mustaa ja neljä sinistä vaihtokytkintä. Vaihtokytkimiä oli erikseen myös myynnissä, mutta näitä ei enää näy olevan tarjolla. Nyt reilun puoli vuotta näppäimistöä käyttäneenä olen ollut yhä tyytyväinen päätökseen, mutta kytkimet melkein tekisi mieli vaihtaa noihin mustiin joissa vastus on hiven vahvempi kuin mitä punaisissa. Rinnalla pidän yhä vanhaa K300 näppäimistöä niitä hetkiä varten, kun tarvitsee kirjoittaa tai pelata hiljaisemmin.

 

Näppituntumalla,

Elektronikkari