tiistai, 14. elokuu 2018

Terminologiaa - Vol 3

Vol 1 ja Vol 2

Otetaampa pitkästä aikaa taas termejä tutuksi.

Hardware

Tällä tarkoitetaan ns. rautapuolta, eli fyysisiä osia ja komponentteja mitä tietokoneesta tai muusta laitteesta löytyy. Yleensä näillä osilla on hyvin ennalta määritellyt käyttötarkoitukset, mutta toisinaan näistä voidaan lainata toimivuutta toisaalle. Esimerkiksi näytönohjaimen laskentatehoja voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin laskentaan kuin vain graafisen mallinnuksen toteutukseen. Tämä vaatii aina omaa osaamistaan sekä rajapintaa, eli ihan tosta noin vain ei tehoja saa siirrettyä toisaalle. Samaan tapaan RAM-muistia ja tallennusmuistia voidaan käyttää ristiin, esimerkiksi Windows järjestelmissä käytetään aktiivisesti vähemmän akuutille RAM-muistiin kuuluvalle tiedolle kovalevyllä sijaitsevaa pagefile.sys tiedostoa, tämä toimii vähän niinkuin RAM-muistin varastohyllynä josta asiat saadaan nopeasti työpöydälle.

Software

Software tarkoittaa softaa eli ohjelmistoja, joilla hyödynnetään rautapuolen ominaisuuksia ja tehoja. Softa koostuu koodeista, joilla kutsutaan eri toimintoja tietokoneen raudasta. Käyttöjärjestelmä itsessään on ohjelmisto, joka mahdollistaa yleensä varsin helpon käyttöliittymän käyttäjälle hyödyntää tietokoneen rautaa ohjelmien kautta. Tietokone periaatteessa toimii ilman softaa, mutta tällöin tietokone joko päätyy ilmoittamaan virheilmoitusta tai ei tee yhtään mitään. Softaa siis tarvitaan siihen, että määritellään mitä halutaan raudan tekevän.

Ajuri eli driver

Koska komponenteille on paljon erilaisia arkkitehtuureja sekä valmistajia, on raudan hyödyntämiseksi tehty ajureita. Ajuri on siis ohjelmisto, joka toimii rajapintana käytettävien ohjelmien ja raudan välissä. Näissä siis hyödynnetään enemmän tai vähemmän standardinmaisia kutsutoimintoja (esimerkiksi tulostimelle käsky tulostaa tietty tiedosto), jonka jälkeen ajuri määrittelee komennon itsessään laitteelle eli miten tieto siirretään ohjelmasta laitteelle ja mitä sillä tiedolla tarkalleen ottaen halutaan laitteen tai komponentin tekevän.

Rekisteri eli registry

Rekisteri koostuu Windows käyttöjärjestelmillä käytetyistä asetuksista ja määrityksistä laite ja ohjelmistokohtaisesti. Rekisteriä käytetään siis silloin, kun annetaan Windowsille käytännössä mikä tahansa komento tehdä jotain. Esimerkiksi käynnistymisen yhteydessä aukeaville ohjelmille löytyy sekä laitekohtainen että käyttäjätilikohtaiset määritykset rekisteristä, näissä löytyy hienosäätönä monesti määritteet että avataanko ohjelma suoraan näytölle näkyville vai avataanko se "piilotettuna" tehtäväpalkkiin. Samaan tapaan mitä tahansa laiteajuria tai ohjelmaa kutsuttaessa rekisteristä tarkistetaan mistä tieto löytyy ja millä määritteillä se ajetaan.

DLL-tiedostot

DLL tiedostot eli Dynamic Link Libraryt ovat kokoelmia koodista, joita eri ohjelmat voivat hyödyntää. Näiden avulla siis vältetään se, että jokaista ohjelmaa varten tarvitsisi koodata kaikki samat tiedot uusiksi ja näin saadaan kutistettua työn määrää ja ohjelman kokoa. Samaa DLL tiedostoa voi käyttää yhtäaikaa moni eri ohjelma ja sitä ei ole pakko aina kokonaisuudessaan ladata auki, vaan sieltä voi kutsua vain tarvittua osaa käyttöön. DLL tiedostot siis muistuttavat olemukseltaan vähän rekisteriä, mutta käyttötapa eroaa kuitenkin radikaalisti. Rekisteri keskittyy enemmän laajempiin kokonaisuuksiin ohjelmien käynnistämisiin ja vastaavaan liittyen, DLL tiedostoissa on koostettuna taas pienempiä osasia ohjelmien tarvitsemista koodeista ja tiedoista.

 

Termien käsittäjä,

Elektronikkari

tiistai, 7. elokuu 2018

Ykköset ja nollat eli binäärijärjestelmä

"On olemassa 10-laisia ihmisiä, niitä jotka tuntevat kymmenjärjestelmän ja niitä jotka tuntevat binäärijärjestelmän"

Minkä takia binäärijärjestelmä on tärkeä? Mihin sitä käytetään ja miten se toimii?

Miten binäärijärjestelmä toimii?

Normaalisti kun laskemme lukuja, käytämme laskennassa 10 numeron kantaa, eli ajatuksemme sekä laskemisemme jaksottuu kymmenen eri numeron varaan. Tämä on luonnollista, sillä sormia on normaalisti kymmenen ja niitten varassa on helppo toimia.

Tietokoneille tämän hahmottomaninen syvemmissä logiikan piireissä olisi huomattavan hankalaa, josta syystä tietokoneet "opetettiin" laskemaan binäärisesti eli kahdella luvulla (1 ja 0). Tämä pohjaa vastaavanlaisesti logiikkaan, tietokoneen komponentissa joko on (1) tai ei ole (0) sähköä. Kyseessä on siis hyvinkin mustavalkoinen katsanto, tosin mustaa ja valkoista tarpeeksi sekoittamalla saadaan harmaan sävytkin mukaan.

Binäärijärjestelmällä numeroiden laskeminen vaatii vähän opettelua, mutta kun peruslogiikan oppii ja sitä tarpeeksi harjoittelee, alkaa numeroiden muodostumisen logiikka helpottumaan. Otetaan alle esimerkin vuoksi numerot 0-10 väliltä, rivin alussa tutussa muodossa ja perässä binäärinä:
0  -  0
1  -  1
2  -  10
3  -  11
4  -  100
5  -  101
6  -  110
7  -  111
8  -  1000
9  -  1001
10  -  1010

Tällä tapaa laskemalla on kuitenkin hankala hahmottaa isompia lukuja, tähän voi onneksi käyttää esimerkiksi numeron 2 potenssien kautta laskemista. Esimerkiksi kymmenjärjestelmässä 1337 on binäärijärjestelmässä 10100111001, kakkosen potenssien kautta mietittynä suurin potenssiluku minkä saat mahtumaan 1337 sisään on 1024 (2^10), jäljelle jää 313 johon mahtuu 256 (2^8), jäljellä 57 johon mahtuu 32 (2^5), jäljellä 25 johon mahtuu 16 (2^4), jäljellä 9 johon mahtuu 8 (2^3) jonka jälkeen jäljellä on enää 1 johon menee 1 (2^0). Nämä kun on auki, tiedetään että suurin potenssi oli 10 eli tarvitsemme 10+1 = 11 numeroa (laskenta numeroille alkaa siis nollasta). Nyt merkkaamme vain XXXXXXXXXXX noiden X merkkien päälle 1 jos äsken tuon järjestysnumeron potenssi löytyi laskennasta, loput muunnetaan nolliksi. Eli ensin 1X1XX111XX1 jonka jälkeen lopputuloa 10100111001.

Onko se noin selkeää tietokoneilla ja miten aakkoset muodostuvat?

Valitettavasti ihan yllä olevan esimerkin kaltaisesti tietokone ei muodosta ymmärrystään. Jos ylläolevalla logiikalla kirjoittaisi esimerkiksi numerot 2 (10) ja 6 (110) peräkkäin binäärissä ilman jaksotusta tai muuta sääntöä, tulisi siitä 10110 jonka tietokone lukisikin numeroksi 22 eikä tarkoitettu 26.

Tietokoneille binääriluvut kirjoitetaan kahdeksan merkin jonoissa, tämä on vakiintunut käytäntö monen asian summana joista yksi on se, että kahdeksan kääntyy helposti numeron 2 potensseihin.

Tämän myötä esimerkiksi numero 2 esitetäänkin tietokoneella binäärisenä tavuna (Byte) 00110010, jokaista yksittäistä numeroa tuossa jonossa sanotaan bitiksi (bit). Tämän myötä alussa esitetty vitsi kääntyy muotoon:
00100010 01001111 01101110 00100000 01101111 01101100 01100101 01101101 01100001 01110011 01110011 01100001 00100000 00110001 00110000 00101101 01101100 01100001 01101001 01110011 01101001 01100001 00100000 01101001 01101000 01101101 01101001 01110011 01101001 11000011 10100100 00101100 00100000 01101110 01101001 01101001 01110100 11000011 10100100 00100000 01101010 01101111 01110100 01101011 01100001 00100000 01110100 01110101 01101110 01110100 01100101 01110110 01100001 01110100 00100000 01101011 01111001 01101101 01101101 01100101 01101110 01101010 11000011 10100100 01110010 01101010 01100101 01110011 01110100 01100101 01101100 01101101 11000011 10100100 01101110 00100000 01101010 01100001 00100000 01101110 01101001 01101001 01110100 11000011 10100100 00100000 01101010 01101111 01110100 01101011 01100001 00100000 01110100 01110101 01101110 01110100 01100101 01110110 01100001 01110100 00100000 01100010 01101001 01101110 11000011 10100100 11000011 10100100 01110010 01101001 01101010 11000011 10100100 01110010 01101010 01100101 01110011 01110100 01100101 01101100 01101101 11000011 10100100 01101110 00100010

Jos olet joskus harjoitellut koodinmurtamista tai muuta numeroilla leikkimistä, löydät nopeasti tuostakin lukujonosta jonkinlaista logiikkaa ja toistoa. Kovin luettavaa ihmissilmälle se ei kuitenkaan ole.

Miksi binäärin ymmärtäminen on siis tärkeää?

Koska koko tietokoneen logiikka perustuu tuohon binäärisen mustavalkoiseen toimintaan, on tämä logiikka myös itse hyvä opetella ymmärtämään mikäli haluat ymmärtää tietokoneita paremmin. Joko jokin asia on tai ei ole, hyvin yksinkertaista. Toki tästä voidaan vetää pidempiä loogisia ajatusketjuja, mutta aliosaset näissä toimivat kuitenkin tuolla binäärisellä logiikalla yhä.

Esimerkiksi näppäimen painallus, tämähän on helposti ajateltavissa että näppäin on painettuna tai ei ole. Mitäpäs sitten kun näppäintä pidetään pohjassa? Tällöin tarkistetaan tilannetta tietyin aikasyklein (hertsein). Tällöin voidaan myös aktivoida kaksi erillistä kohtaa, näppäin painetaan ja vapautetaan. Tästä seuraa, että yhtäkkiä asialla, mikä koettiin yksinkertaiseksi joko on tai ei asiaksi, onkin jo neljä eri vaihetta joiden varassa toimia ja mukaan on otettu vielä aika jonka lineaarisella janalla tilannetta seurataan. Esimerkin valossa tämä aiheuttaisi seuraavanlaisen seurantakaavion:
0-0-0-1-1-1-1-0

Esimerkissä seurataan sekunnin ajan näppäintä, sekunti on jaoteltu kahdeksaan osaan joista jokaisen kohdalla tarkistetaan painikkeen tilanne. Aluksi nappi ei ole painettuna pohjaan, saavuttaessa puolen sekunnin rajapyykkiä kohden painetaan nappi pohjaan ja pidetään puoli sekuntia pohjassa, tämän jälkeen nappi vapautetaan. Kahden eri merkin jonossa voimme siis seurata neljää eri asiaa, onko vai eikö asia ja muuttuuko tilanne jompaan kumpaan suuntaan.

CD-levyä (tai mitä tahansa muuta optista levyä) kun luetaan valolla, ei seurata lainkaan että onko vai eikö luettavassa kohdassa kohouma, vaan seurataan ainoastaan että milloin kohouma alkaa ja milloin loppuu. Nämä ajankohdat suhteutetaan aikaan suoraan ja näin kerätään levyn pinnasta dataa siitä, mitä siihen on kirjoitettu.

Loppusanat

Olemisen ja sen puuttumisen seurannalla saadaan siis monenlaisia sovelluksia aikaiseksi, mitä enemmän asioita yhtäaikaa seurataan, sitä monimuotoisemmaksi seurattu asia saadaan muutettua. Kun toimintoihin ja muutoksiin liitetään ehtoja, saadaan aikaiseksi toimintoja. Esimerkiksi näppäimen painaminen alas generoi kirjaimen näytölle, kun seurataan ajallisesti näppäimen pysyvän alhaalla, aletaan pienen seurantaviiveen jälkeen toistaa kirjaimen piirtoa näytölle siihen asti kunnes näppäin vapautetaan ja tilanne muuttuu.

Tietokoneet ovat siis pohjimmiltaan hyvinkin yksinkertaisia laitteita, niiden toiminnan logiikkaan pitää vain ensin tutustua sillä se ei toimi samalla tavalla kuin mitä normaali ihmismieli. Kun logiikka tietokoneen toimintojen taustalta alkaa valottumaan, alkaa paremmin ymmärtämään sitä, miten ja miksi ne toimivat kuin toimivat ja lopulta tätä pystyy itse hyödyntämään monin eri tavoin.

 

Ajatuksia yksinkertaistamassa monimutkaisemmiksi,

Elektronikkari

tiistai, 31. heinäkuu 2018

Tietokoneen suoritustehojen seuranta - Alkeet

Aina aika-ajoin, etenkin pelaajille, tulee vastaan tilanteita joissa tietokone kesken käytön hetkeksi hyytyy. Nettiä selaillessa tai toimistokäytössä tämä on ikävää, mutta pelatessa tämä valitettavan usein tarkoittaa hävittyä erää etenkin nopeatempoisemmissa peleissä. Avaan tähän nyt ensimmäiseksi helpoimpia ja yksinkertaisempia konsteja siihen, miten ongelmien syypäitä voi selvittää ja korjata.

Aluksi

Ihan ensimmäisenä tietokoneen käyttöön kaikissa tilanteissa oleellinen neuvo. Käyttöjärjestelmää asentaessa tulisi C-asema varata vain Windowsille sekä sellaisille sovelluksille, joiden asentaminen muualle ei onnistu järkevästi.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun tietokoneen kovalevyä osioidaan, varataan kovalevyltä erillinen pienempi osio tuohon järjestelmän käyttöön ja kaikki muu asennetaan sekä ladataan muualle. Itselläni on neljä fyysistä asemaa tällä hetkellä, joista C on oma 120GB SSD asema ja kolme muuta on perinteisempiä HDD asemia. HDD asemat ovat 2TB ja kaksi 500GB kokoista, nämä olen tarpeen mukaan osioinut pienemmiksi vielä. Seuraavana projektina tietokoneeni huollon osalta (kunhan kerkiän ja jaksan) putsailen turhia tiedostoja pois sen verran, että saan nuo 500GB asemat valjastettua RAID0 asemana pelejä varten ja 2TB kokoiselle tallennan kaiken muun. Tästä tarkemmin tulevaisuudessa.

Tämä sen vuoksi, että Windows käyttöjärjestelmä tulee ja kannattaa aina aika-ajoin asentaa uusiksi. Kun Windows on erillisellä asemalla, kaikki muu data jää talteen uudelleenasennuksen yhteydessä eikä sitä tarvitse erikseen varmuuskopioida. Aina toki parempi jos käytettävissä on erilliset fyysiset asemat Windowsille ja muulle datalle.

Yleinen suorituskyky

Windows 7 käyttöjärjestelmässä löytyi helposti kohta, missä näki tietokoneen suorituskyvyn numeroina. Näiden lukujen pohjalta on lähtökohtaisesti aina helppo lähteä arvioimaan seuraavaa parannettavaa kohtaa.

Windows 10 (eikä myöskään 8) järjestelmissä tätä tietoa ei enää saa Ohjauspaneelin (Control panel) kautta, mutta tämä on käsin vielä kaivettavissa. Tässä ohjeet tähän:

1. Paina WIN+S (WIN näppäin on näppäimistön alalaidassa lipun näköinen painike eli paina se pohjaan ja samalla näpäytä S kirjainta)

2. Avautuvaan haku ikkunaan kirjoita cmd.exe ja valitse listalle tuleva samanniminen tulos hiiren oikealla painikkeella jonka jälkeen valitse Suorita järjestelmänvalvojana (Run as administrator)

3. Sinulle aukeaa musta ikkuna jossa harmaata tekstiä, kirjoita nyt winsat prepop ja paina Enter

4. Sovellus laskee suoritustehoja pitkään, tunnistat sen valmistuneen kun jälleen alun C:\WINDOWS\system32> rivi tulee näkyville ja sen perässä on vilkkuva tekstinsyötön valinta. Voit sulkea mustan ikkunan ylänurkan [X] painikkeesta

5. Paina WIN+S ja nyt kirjoita Powershell.exe, jälleen valitse hakutulos oikealla hiiren painikkeella ja suorita järjestelmänvalvojana

6. Aukeava sininen ruutu on lähes identtinen aiemman mustan ruudun kanssa, nyt kirjoita Get-WmiObject -class Win32_WinSAT ja paina Enter (huomioi isot kirjaimet, välilyönnit yms!)

7. Siniselle ruudulle tulee nopeasti näkyviin aiemman mustan ruudun ohjelman keräämät tiedot.

 - CPUScore kertoo prosessorin suorituskyvyn
 - D3DScore kertoo peligrafiikoiden suorituskyvyn
 - DiskScore kertoo ensisijaisen kovalevyn suorituskyvyn
 - GraphicsScore kertoo graafisen suorituskyvyn
 - MemoryScore kertoo RAM muistin suorituskyvyn
 - WinSPRLevel kertoo yleisen arvosanan jonka tietokone saa (eli huonoimman tuloksen arvosana)

Eli se, mikä ylläolevista tuloksista on huonoin, on yleensä se mikä seuraavaksi tarvitsee tarkempaa huomioita joko huollon tai sitten osien päivityksen myötä. Tässä vielä omat tulokseni:

CPUScore              : 8,9
D3DScore              : 9,9
DiskScore             : 7,9
GraphicsScore         : 8,7
MemoryScore           : 8,9
WinSPRLevel           : 7,9

 

Tulosten pohjalta seuraavana minun tarvitsee kiinnittää huomiota kovalevyn toimivuuteen, mikä on muutenkin jo suunnitteilla.

 

Käytönaikainen suorituskyvyn seuranta

Tähän käyttöön löytyy erilaisia monitorointiohjelmia, mutta Windowsissa (etenkin 10) löytyy varsin hyvä jo sisäänrakennettuna. Saat tämän auki kun painan CTRL+Shift+Esc ja valitset toisena olevan Suorituskyky-välilehden.

Vasemmalla näkyy pienen ikkunan kera Suoritin, Muisti, Levy (niiin monta kuin fyysisiä asemia on), Ethernet ja GPU (jälleen määrä riippuu fyysisten määrästä). Saat näistä minkä tahansa tarkempaan tarkasteluun klikkaamalla vasemmalla olevasta listasta halutun kohteen, tämä vaihtaa vasempaan isompaan ikkuna-alueeseen kyseisen suorituskyvyn tarkempaan tarkasteluun.

Suoritin

Tämä kertoo prosessorin kuormituksen sekä historiagraafin kera että tarkempina lukemina.

Muisti

Historiagraafi kertoo jälleen tietoa yleisestä muistinkäytön määrästä ja sen vaihtelusta tarkasteluajanjaksolla, tämän alla on pienempi palkki joka vielä erittelee tarkemmin muistin käytön koostumusta (lisätietoja viemällä hiiri palkin päälle). Alla vielä tarkemmat luvut muistista.

Levy

Ylempi isompi historiagraafi kertoo prosentteina ajan, jona tietokone käsittelee luku- ja kirjoituspyyntöjä, tämän alla pienemmässä palkissa näkyy tarkemmat tiedonsiirtonopeudet historiagraafina.

Ethernet

Tässä näkymässä löytyy tiedonsiirron nopeus ja aktiivisuus. Historiagraafissa on erikseen sisään- ja ulospäin menevät tiedonsiirtonopeudet.

GPU

Tämä kertoo näytönohjaimen suorituskyvyn. Itse pidän tätä sivunäytöllä aina auki, sillä näytönohjain on yleensä se mikä raskaammassa pelaamisessa ensimmäisenä alkaa takkuamaan. Mittareiden otsakkeissa on pudotusvalikossa tarjolla vaihtoehtoisia mittareita, mikäli esivalituissa ei ole jokin mitä tahdot seurata. Historiagraafien alta löytyy vielä erikseen GPU-muistin käytölle pienempi ikkuna jonka alla vastaava jaetulle GPU-muistille.

Miten näitä tulkitaan ja mitä hyötyä siitä sitten tarkemmin on?

Alun suorituskyky mittauksella pystyt helpommin kohdistamaan seurantaasi sinne, missä todennäköisimmin ongelmia tulee vastaan. Kun tämä on tiedossa, voit reaaliaikaisen seurannan ohjeilla valita tarkempaan tarkisteluun halutun kohteen ja seurata sen käyttäytymistä kun ongelmia ilmenee. Mikäli sinulla on toinen näyttö käytössäsi, kannattaa reaaliaikaista mittaria pitää siinä nähtävillä samalla kun päänäytöllä teet mitä teetkin. Mikäli toista näyttöä ei ole, voit myös pitää taustalla auki mittarointia ja Alt+Tab näppäimillä vaihtaa mittarin esiin kunhan ongelmia on ilmennyt, tulokset voi tarkistaa mittareiden historiasta, mutta tässä pitää toimia nopeasti ettei tulokset katoa näkyvistä.

Kun ongelmia on ilmennyt ja saat tarkistettua, mikä mittareista menee 100% asti ja pysyy siellä katkoksen ajan, tiedät mikä tietokoneen osista aiheuttaa ongemia. Itse olen paikantanut mm. kovalevyn kirjoitusväylän tukkeutuneen pelatessa, korjasin tämän vaihtamalla taustalla tapahtuvia kirjoituksia toiselle kovalevyasemalle. Aiemmin minulla oli pagefile (RAMia vastaava tiedosto kovalevyllä) samalla asemalla kuin pelit, tuolloin ilmennyt pätkiminen poistui kun vaihdoin pagefilen toiselle fyysiselle asemalle.

 

Valvovana silmänä tarkkailemassa,

Elektronikkari

tiistai, 24. heinäkuu 2018

Nikkarointia haastekertoimella

Vuosi sitten kirjoittelin siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata nikkaroida. Kävin nyt Lapissa reissulla ja siinä matkalla tuli mieleen kymmenen vuoden takainen nikkarointi joka sopii tuohon aiheeseen sopivasti jatkoksi.

Lähtötilanne

Isälläni oli reissussa ryöstetty autosta radio. Olin Lapissa käymässä ja hänen kyydillä tulossa kotiin sieltä. Isälläni oli varastossa vanha radio, minkä kytkennän hän päätti uskoa minun tehtäväkseni. Vanha radio oli tarkoitus lähinnä kytkeä vain tilapäiseksi ratkaisuksi tätä kyseistä ajoreissua varten. Aikataulu ajomatkalle oli hyvinkin tiukka, eli ylimääräisille pysähdyksille ei olisi aikaa. Autona toimi Ford Transit merkkinen pakettiauto.

Toteutus

Koska aikataulu ei sallinut viivytyksiä, piti radion kytkentä tehdä ajon aikana. Aloitin tilanteen kartoituksen tutustumalla johtoihin, mitä autossa löytyi. Varkaiden jäljiltä oli tarjolla vain valmiiksi kuoritut johtojen päät, onneksi johtojen värikoodaus oli selkeä ja tunnistettavissa oleva.

Tämän jälkeen tutkin radion taustaa tarkemmin. Kyseinen radio oli hyvinkin vanhaa mallia, eli siinä liitännät olivat enemmänkin irrallisia naarasliittimiä ja kohtuu nopeaan näiden logiikka aukesi kun hetken niitä tarkisteli.

Johdot ja liittimet oli siis tunnistettuna, mutta jäljellä oli vielä johtojen kiinnittäminen liittimiin ilman radion naarasliittimiin sopivia kärkiä saatika kunnollisia työkaluja tai työtilaa. Teimme pikaisen pysähdyksen Käyrämön Keitaalle, josta isäni kävi kysymässä josko heiltä löytyisi teippiä. Keittiöstä hän sai mukaansa metrin pätkän ruskeaa muovista pakkausteippiä, mikä ei luonteeltaan ole mitenkään eristävää tai muutenkaan sähkötöihin suositeltavaa. Tällä välillä auto oli sammuksissa ja kerkikisin työstämään auton konsolissa törröttävät johdot kärkien osalta vähän helpommiksi käsiteltäviksi pyörittämällä säikeet yhteen.

Matka jatkui kiireesti ja aloin työstämään radiota paikoilleen. Aloitin kytkennät johdoista, joissa ei kulkenut virtaa itsekseen, eli kaiuttimien johdot joista siirryin antennijohdon kautta maajohtoon. Muuten kytkemiset menivät hyvin, mutta yhdessä kohtaa virtajohdon pää heilahti metalliseen kehikkoon aiheuttaen hetkellisen kipinäsuihkun ja paniikin ohjaamon sisälle. Johto ei onneksi jäänyt kehikkoa vasten, eli suihku ja tilanne jäivät lyhyeksi eikä vahinkoakaan kerinnyt sattua.

Jokaisen johdon kun sain kytkettyä koloonsa, pistin kiinnikkeeksi pienen palan teippiä. Teipatessa pyrin huomioimaan, ettei kuparijohtoa jäisi reiän ulkopuolelle, eli ettei oikosulkua pääsisi muodostumaan. Viimeisenä kytkin paikoilleen virtajohdon ja teippasin tämän kiinni taustaan. Tämän jälkeen mankka piti lievällä voimalla vielä työntää koloonsa ja virrat sai kytkettyä päälle ja autoon tulvi rentouttavaa matkamusiikkia.

Palaute

Isäni kehui radion toimineen kuten pitikin siihen asti, kunnes hän kerkesi menemään ostamaan uudemman radion jonka autoliikkeen asentajat kytkivät paikoilleen. Asentajat olivat katsoneet kytkentää syvässä hämmennyksessä ja olivat kysyneetkin isältäni, että kuka kytkennät oli tehnyt ja miten. Isäni oli vain todennut, että "Poikani asensi ilman työkaluja ajon aikana".

Lopputulos

Vaarallinen

Sähkötöitä ei ikinä tulisi tehdä siten, että johdoissa kulkee virta. Myöskin työympäristö ja työkalut tulisivat olla mielellään hyvät, eli liikkeellä oleva heilahteleva auto, Leatherman pihdit ja pakkausteippi eivät oikein täytä näitä kriteerejä. Työ sisälsi siis vaaratilanteen mahdollisuuden, tästä hyvänä havaintona tuli tuo kipinäsuihku työn lomassa. Pahimmillaan oikosulku olisi voinut rikkoa auton sähköjärjestelmät tai vaihtoehtoisesti jopa aiheuttaa henkilövahinkoja.

Itse selvisin työstä osaltaan erityisellä huolellisuudella ja varovaisuudella ja osaltaan onnistuminen menee myös ihan tuurin piikkiin. En siis suosittele kenenkään koittamaan vastaavaa!

 

Nostalgia tripillä,

Elektronikkari

tiistai, 17. heinäkuu 2018

Neljäs näyttö ja nykyinen työpöytä

Tämä olkoot nyt jatkoa Kolmas näyttö kirjoitukselle. Tuon blogin myötä kokoonpanoni oli kaksi 23" näyttöä vaakatasossa ja näiden lisäksi kolmantena toimi vanha 20,1" näyttö. Tuon blogikirjoituksen jälkeen valmistuin koulusta ja Koulutusrahasto myönsi stipendin aikuisiällä suoritetusta koulusta, jolla rahalla päätin hankkia kunnollisen näytön. Aiemman kirjoituksen myötä tosiaan opin, että nykyisin NVIDIAn näytönohjaimilla saa useamman näytön suoraan kytkettyä, eli erillistä USB lisäkettä ei välttämättä tarvitsisi.

Nykyinen uusittu kokoonpano

tyopoyta.jpg

Koska kuvalla on helpompi esitellä, tässäpä siis kuva nykyisestä työpöydästä ja kokoonpanosta. Keskellä löytyy nyt BenQ Zowie RL2755 27" näyttö, aiemmat 23" näytöt käänsin pystyasentoon tämän ympärille ja neljäs näyttö on sivussa. Kolme päänäyttöä on nyt kytketty Mozi Triple Display Desk Stand -pöytäjalalla, eli pöydän takalaitaan kiinnitetään putki jonka varassa on kolmelle näytölle säädettävät kiinnityspaikat. Aiemmin nuo kaksi näyttöä olivat omilla jalustoillaan monitorikaiuttimien päällä, nyt kaiuttimet on sijoitettu näiden pystyssä olevien näyttöjen taakse.

Kuvassa näkyy myös muuta työpöytävarustusta:
- Vasemmalla alhaalla näkyy yksien kuulokkeiden (Skullcandy G.I.) sanka, näitä käytän kuullakseni miltä normaalilla äänensäädön profiililla kuulostaa kuluttajamallisissa kuulokkeissa musiikki esimerkiksi editoidessa
- Valkoreunaisilla kupeilla varustetut kuulokkeet on Macs Tungsten 700 Ultra kuulokkeet, nämä hankin lähinnä pelaamista varten sillä ne tarjoavat virtuaalisen 7.1 äänentoiston ja headset mikin
- Vasemmanpuoleisimman näytön alapuolella on tabletti (Lenovo Yoga Tab 2), tämä on käytössä lähinnä silloin jos tarvitsen erillistä laitetta mobiilialustalla johonkin, tätä varten löytyy myös Bluetooth näppäimistö Oyama OY681
- Näppäimistönä toimii Blackstorm Mech 2017 optisilla kytkimillä, rannetukena Glorious PC Gaming Racen full size
- Päänäytön vasemmassa laidassa löytyy Diel Voice kondensaattorimikrofoni sitä varten, että ääntä tarvitsee saada paremmin/enemmän talteen kuin mitä headsetin mikrofonilla saa puhetta
- Päänäytön oikeassa alalaidassa löytyy Steinberg CI1 äänikortti, joka ohjaa ääntä studiomonitoreille (M-Audio BX5 D2) ja myös erillisille kuulokkeille (Macsit toimivat USB:n kautta)
- Hiirenä on Razer Deathadder Elite ja hiirimattona Razer Vespula
- Oikealla hyllykön alimmalla hyllyllä näkyy M-Audio Oxygen 49 midikoskettimet
- Hyllykön päällä on kaksi tulostinta päällekäin ja kuvan ulkopuolella odottaa vanha LG:n 32" televisio kytkemistä (tässä on optio viidenneksi näytöksi)
- Hyllykössä löytyy sekalainen kokoelma kaikennäköistä IT tarviketta, kuten myös sivunäytön alla olevassa lokerikossa

Työpöytä

Työpöytä itsessään on koostettu kahdesta Ikean työpöydästä (ruuvattu alapuolelta yhteen), sivypöydän päälle kiinnitetystä TV-tasosta (Ikea) ja vasemmalla apupöytänä toimivasta Ikean Kallax-sarjan 2x2 hyllystä. Työtuoli on myös Ikeasta löytynyt nahkainen toimistotuoli.

Itsessään tietokone on pöydän alla lattialla suurinpiirtein tuon vasemmanpuoleisimman näytön alla. Tietokoneen päällä lepää Edgerouter X josta menee toinen johto suoraan tietokoneeseen ja toinen VMG3925 reitittimelle joka on pöydän oikealla laidalla olevan hyllykön uumenissa.

Lisäksi pöydän alta löytyy myös Ikean kaksi laatikkoinen pikku laatikosto ja yksi tietokoneen raato (ukkosen käräyttämä enkä ole jaksanut vielä tutkia tarkemmin että mitkä kaikki osat kärähtivät, ainakin virtalähde ja emolevy). Apupöydällä löytyy toinen tietokoneen raato (boottiongelmainen mediaserveri, vianrajaus vaiheessa), tämä on Antec Fusion Remote Black mallisessa kotelossa.

Tietokoneen työpöytä

Kuvan jälkeen olen lähtenyt vähän uusimaan vielä järjestystä, pääpiirteittäin tärkeimmät asiat löytyvät kuitenkin näkyvistä. Eli Spotify on oikealla alhaalla, sen päällä nykyään ylälaidassa Rainmeterin mittarit (uudet säädöt vielä vaiheessa). Keskinäytössä löytyy tärkein ikkuna aina, eli tilanteesta riippuen selain tai peli tai mikä onkaan. Vasemmalla pystynäytöllä pyörii ylälaidassa Tehtävienhallinnan Suorituskyky ikkuna (pelatessa helppo vilkaista mikä on resurssien käytön tilanne) ja tämän alla Discord (VoIP-sovellus). Apunäyttö on yhä USB väylän kautta käytössä, tässä pyörii IP-kameran kuva koko näytössä.

Mikäli joudun työskentelemään useammalla sovelluksella yhtäaikaa, on se nykyään helppoa. Pystyssä olevat näytöt tarjoavat käytännössä molemmat kaksi vaakasuuntaisesti toimivaa ikkunaa, eli efektiivisesti saan viisi ohjelmaa auki näytölle yhtä aikaa näkyville. Harvemmin ihan näin usealla sovellusikkunalle käytännön hyötykäyttöä löytyy, mutta tykkään siitä että mahdollisuus on käsillä mikäli sitä sattuisi tarvitsemaan.

Cable management

Cable management tarkoittaa johtojen siistiä asettelua, mikä on jo pitkään ollut suosiossa tietokoneiden kanssa harrastelevien ihmisten keskuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että johdot pyritään saamaan mahdollisimman siististi aseteltua kaapelikouruihin tai muuten siten, että ne eivät ole näkyvillä saatika tiellä. Itselläni tämä on tällä hetkellä täysin tekemättä, eli työpöydän alla on kohtalaisen kammottava johtoviidakko. Tähän ajattelin jossain kohtaa paneutua, toistaiseksi olen kuitenkin vielä saanut jotenkuten pidettyä työpöydän alusen siistinä ja itseäni ei sekaiset johdot paljoa häiritse eli prioriteetti järjestelylle on tästä johtuen jäänyt pieneksi.

 

Sekainen työpöytä kertoo kuulemma neroudesta,

Elektronikkari