Otetaampas sitten vuoroon informatiivista pläjäystä tietokoneen sisuskaluista. Samat säännöt pätevät aikalailla kaikkiin tietotekniikkaa sisältäviin laitteisiin (äly-TV, aktiivisuusranneke, kännykkä, jne). Käytän tässä selkeyden vuoksi esimerkkinä ihan perinteistä pöytätietokonetta (PC) joka toki alkaa olemaan katoava luonnonvara, lähinnä alan harrastajien suosiossa enää.

Näyttö eli monitori

Tämän osan moni tunnistaa nimellä tietokone, vaikkakin kyseessä on vain näyttöpääte. Väärinkäsitys on sinällään ihan ymmärrettävä, koska näyttö hoitaa tietokoneen graafisen ulosannin :) Kuitenkin näyttö on elementtinä vain pääte, jolle tietokone kertoo kuva kuvalta (hertsitaajuuden pohjalta yleensä 60 kuvaa sekunnissa) mitä näytöllä tulee näkyä. Näyttöä voisi verrata tauluun, itse taiteen on taiteilija (tietokone) luonut ja loppukäyttäjän ihailtavaksi jää lopputulos, työvaiheita ei voi seurata.

HID-laitteet

Yleisimmät HID-laitteet (Human Interface Device) ovat näppäimistö ja hiiri. Näillä käyttäjä kertoo tietokoneelle, mitä haluaa tämän tekevän. Yksinkertaisimmillaan tämän on tekstin syöttöä näppäimistöltä tietokoneelle joka kerää painallusten mukaiset merkit talteen tekstieditoriin. Hiiren kursoria käytetään valintojen tekemiseen huomattavasti helpommalla käyttöliittymällä kuin näppäimistöä, tosin pikanäppäinten käyttö säästää aikaa kehittyneempien käyttäjien käsissä. Esimerkiksi tiedoston tallennus tapahtuu näppäimistöllä yhdistelmällä CTRL+S eli ensin painetaan CTRL näppäin pohjaan ja sen jälkeen näpäytetään S-näppäintä, vaihtoehtoisesti voit siirtää hiiren kursorin Tiedosto-valikon päälle, klikata, siirtää kursorin kohtaan Tallenna ja klikata jälleen.

Keskusyksikkö eli se itse tietokone

Tämä on se, missä kaikki taika tapahtuu. Puretaampa tätä vähän osiin.

Kotelo

Tämä on se pönttö, minkä sisälle kaikki tärkeät osat on tungettu. Aikanaan nämä olivat lähes järjestäen ihania peessejä koristeita jotka eivät sopineet mihinkään sisustukseen, nyttemmin näistä on alettu tekemään sulavalinjaisempia ja näyttävämpiä muotoiluiltaan sekä lisäominaisuuksiltaan. Koristeena voidaan muun muassa käyttää pleksiä kylkenä, jolloin sisällä olevat osat ovat nähtävillä, tähän yhdistettynä värillinen LED-valaistus ja lopputulos voi olla jo silmiä hivelevä. Tästä myös löydätt kaikki liitäntäportit kytkentöjä varten, esimerkiksi hiiri ja näppäimistö kytketään nykyään järjestäen USB-väylään ja näytötkin alkavat olemaan joko HDMI- tai Display Port-liitännällä. Enää ei siis juurikaan näe niitä monella pinnillä varustettuja johtoja joiden liittämiseen tarvittiin hyviä hermoja sekä sorminäppäryyttä. Ja jos nyt tarkkoja ollaan, suurin osa noista liitin paikoista sijaitsee emolevyn kyljessä joka jätetään tietokoneen takaa esiin, vain etupanelin USB- ja ääniportit ovat itsessään koteloon rakennettuja ;)

Virtalähde (PSU - Power Supply Unit)

Tämä iso palikka ottaa verkkovirran vastaan seinästä ja muuntaa sen erillisiksi pienemmiksi virroiksi eri osia varten. Tämä on käytännössä iso laatikko kotelon sisällä, josta lähtee monta pientä johdoa joita kytketään tarpeen mukaan ympäriinsä kotelon sisällä ja näin saadaan virta johdettua kaikkiin osiin.

Emolevy (MB - Motherboard)

Tämä on se osa tietokoneesta, joka ohjaa kaikkien muiden osasten keskenäistä kommunikointia. Kaikki muut osat mitä tietokoneeseen kytketään ovat joko suoraan tai välillisesti kiinni tässä. Emolevy on se iso piirilevy, lähes koko kotelon takaseinän kokoinen, joka koostuu monesta pienemmästä toiminta-alueesta.

Prosessori eli suoritin (CPU - Central Processing Unit)

Vielä tarkemmin ilmaistuna tämä on nykypäivänä mikroprosessori, termi tarkoittaa sitä, että kaikki suorittimen osat on pakattu yhdelle piirilevylle. Tällä osasella, joka on suhteellisen pieni, tehdään käytännössä kaikki peruskäytön laskenta ja komentojen suoritus. Nykyisissä mikroprosessoreissa on yleensä kaksi tai useampi suoritinta eli ydintä rakennettuna sisään, mikä mahdollistaa enemmän laskentatehoa vähemmällä virrankulutuksella ja lämmön tuotolla luoden samalla edellytykset paremmalle moniajolle.

Näytönohjain (GPU - Graphics Processing Unit)

Etenkin pelaajien, mutta myös kuvan- ja videonkäsittelijöiden, yksi tärkeimmistä komponenteista. Nämä ovat itsessään jo pieniä tietokoneita joissa löytyy grafiikkaprosessori (josta juontaa tuo GPU nimitys), muisti, BIOS-järjestelmä ynnä muut mitä tietokoneestakin. Näiden tehtävänä on laskea ja tuottaa graafista sisältöä joka lähetetään monitorille. Koska nykypäivänä jo pelkästään käyttöjärjestelmät ovat täynnä ns. silmäkarkkia eli näyttävyyteen pohjautuvia ominaisuuksia joilla ei käytännön tarkoitusta juurikaan ole, on peruskäytössäkin suotavaa olla edes kohtalainen näytönohjain.

Keskusmuisti (RAM - Random Access Memory)

Tätä käytetään tietokoneessa välimuistina. Käytännössä tänne tuupataan kaikki oleellinen data mitä tietokoneella tarvitsee olla aktiivisena käytön aikana. Täältä kaivattu tieto on huomattavasti nopeampi ottaa käyttöön kuin tietokoneen kiintolevyltä, vaikkakin nykyään keskusmuistia jatketaan kiintolevylle kirjoittamalla, tätä tosin käytetään lähinnä vähemmän akuuteille tiedoille. Keskusmuistiin ei ole mahdollista tallentaa vaan tämä tyhjenee ja muistissa olevat tiedot poistuvat viimeistään kun tietokoneesta katkaisee virran.

Kiintolevy (HDD - Hard Disc Drive ja SSD - Solid-State Drive)

Tämä on se osa, johon tallennat kaikki tiedostosi. Tänne on myös käyttöjärjestelmä ja kaikki ohjelmat asennettu. HDD on perinteisempi palikka, kohtalaisen painava ja sisältää kiekkoja jotka toimivat vähän samassa hengessä kuin CD- ja DVD-levytkin, eli näiden pintaan tallennetaan ja siitä luetaan tarvittava tieto. SSD-puolijohdemuistissa ei ole mekaanisia ja liikkuvia osia, vaan tiedot tallennetaan flash-muistina (vaikea selittää parilla sanalla lyhyesti, joten kuvittele joukko Harry Pottereita sauvoineen tekemässä taikojaan). Molemmissa näistä muisteista tiedot säilyvät vaikka tietokoneesta katkeaisi virta.

Optiset asemat (CD - Compact Disc, DVD - Digital Versatile Disc/Digital Video Disc ja Blue-ray)

Optinen asema on se, mihin CD, DVD ja Blue-ray levyt mahtuvat. Nämä sijaitsevat kotelon etuosassa ja yleensä näiden kannessa lukee, mitkä kaikki levyt sopivat sisään. Nykyiset optiset asemat soveltuvat lähes järjestäen myös kyseisten levyjen kirjoitukseen, eli näillä voidaan tallentaa tietoa tyhjille kyseisen tyypin levyille pelkän lukemisen sijaan.

Levykeasemat (Lerput ja korput)

Nämä alkavat olemaan kadonnut luonnonvara nykypäivänä. Vanhemmat käyttäjät muistavat varmasti hyvin kuinka esimerkiksi disketeille tallennettiin kaikki oleellinen tieto, jotta sen sai mukaansa. Optiset asemat korvasivat nämä ensin, sitten tuli USB-muistitikut ja lopulta liikutettava tieto ruvettiin tallentamaan yleisesti internettiin. Mainitsin nämä lähinnä nostalgian vuoksi ja havainnollistamaan alan kehitystä, 90-luvulla näiden käyttö oli arkipäivää ja 2000-luvulle tultaessa juuri kukaan ei enää näitä käyttänyt koska tallennuskapasiteetti oli hyvin rajallista räjähdysmäisesti kasvavan datan määrän edessä. Lerppu oli näistä vanhempi jonka käyttö alkoi hävitä 90-luvulle tultaessa korpun syrjäyttäessä sen fyysisen kokonsa ja tallennuskapasiteettinsa myötä. Jotta paremmin havainnollistuisi korpun koko, viimeisin valokuva minkä olen puhelimellani ottanut on kooltaan 8,67Mt, perus korpun koko oli 1,44Mt eli tuon yhden valokuvan tallentamiseen tarvitsisin 7 korppua!

 

Äänikortti

Tämä on yleensä integroituna eli sisäänrakennettuna emolevyssä. Mikäli harrastuksiin kuuluu musiikki, on tavallista että tuon sisäisen kortin tilalle hankitaan ulkoinen äänikortti parempien liitäntöjen sekä äänenlaatujen vuoksi. Äänikortin perustoimintaperiaate on simppeli, emolevy kertoo mitä signaalia tahdotaan kaiuttimille lähettää ja äänikortti kääntää tuon signaalin sähköisiksi pulsseiksi jotka saavat kaiuttimen kalvot liikkumaan tuottaen ääniaaltoja.

Sniidun spesiaali

PC-pelaaminen on koko ajan kasvavassa suosiossa ja nyt alkaa ympäri maailmaa olla jo paljon tunnustettuja eSport-tapahtumia sekä pelaajia (eSport eli pelaamisen oma urheilun sara). Tästä syystä tällä kertaa keskitytään tietokoneen osien hintaan keskimääräisellä budjetilla (halvemmallakin pääsisi, mutta tällöin osien päivittäminen olisi hyvin pian edessä ja laskentatehot eivät riittäisi miellyttävään graafiseen käyttöliittymään peleissä). Koska osien valmistajia ja versioita on niin paljon ja näiden saatavuudet vaihtelevat jatkuvasti, annan ensin pari linkkiä joista voi käydä vertailemassa eri prosessoreiden sekä näytönohjaimien suoritustehoja ja sen jälkeen listaan raakaversion budjetointia varten.

Näytönohjaimet:

http://www.videocardbenchmark.net/

http://www.gpureview.com/

Prosessorit:

https://www.cpubenchmark.net/

Noiden kolmen sivun avulla itse olen tehnyt vertailuja. PassMarkin benchmark sivuilta löytyy selkeät listat joista pääsee nopealla silmäyksellä vertaamaan lopullista pisteytystä eri osien välillä ja GPUReview sivustolla pystyy vertailemaan tarkempia tietoja selkeästi eri valmistajien ja versioiden välillä. Muiden osien suhteen luotan omaan harkintaan sekä käyttäjäpohjaisiin arvosteluihin.

Osat:

Näyttö 300e

Emolevy 150e

Prosessori 200e

Näytönohjain 300e

RAM 8GB (2x4GB) 100e

Kotelo 100e

Virtalähde 100e

HDD 1TB 100e

SSD 240GB 100e

Pelihiiri 60e

Pelihiirimatto 40e

Mekaaninen näppäimistö 100e

Headset (eli mikilliset kuulokkeet) 50e

Optinen asema (Blue-ray, ei pakollinen) 100e

Yhteensä: 1700e (ilman optista asemaa 1600e)

Kyseessä on siis karkea budjettilaskelma millä pääsee liikkeelle. Osien hintoja ja lopullista hintaa voi viilata omien tarpeiden mukaan, myös jos entuudestaan löytyy jokin sopiva osa (yleensä hiiri, näppäimistö, näyttö ja kotelo ovat tällaisia) saa budjettia laskettua pienemmäksi. Kotelo on asia, minkä voi halutessaan karsia kokonaan pois. Tällöin lopputuloksena on vähintäänkin villin näköinen viritelmä:

20110629_012.jpg

(pahoittelut kuvan laadusta, kuva otettu vuonna 2011 silloisella älypuhelimella)

Kuvassa näkyy ylhäällä vasemmalla kaksi virtalähdettä (ei ollut yhtä sopivan tehoista käsillä), näiden alla vasemmalla vihreä musta loota on HDD jonka alla harmaa loota on optinen asema. Iso piirilevy kuvan keskivaiheilla on emolevy, tämän aikalailla keskilinjassa sijaitsee näytönohjain pystyssä levyyn kiinnitettynä. Tästä oikealle ylhäälle ja siellä on tuulettimen ja jäähdytyssiilin alla prosessori. Tämän alla löytyy RAM-muistit. Pöydällä näkyvissä myös hiiren yläpuolella tuubi piitahnaa mitä käytetään prosessorin ja tämän siilin välissä, ruuvimeisseli jolla normaalisti kiinnitettäisiin osat koteloon, näyttö, näppäimistö, hiiri sekä tietysti asennuskalja. Tietokoneen voi siis koota ilman koteloa, mutta käytettävyyden sekä osien suojaamisen kannalta tämä kuitenkin on hyvin suositeltavaa käyttää koteloa joka on tehty tähän tarkoitukseen.

Kyseinen kone oli lähinnä huvin vuoksi kasattu projekti josta tein ensimmäisen serverikokeiluni muun muassa. Tuon ohella käytin kyseistä konetta opetteluun, yhdessä vaiheessa tietokoneessa oli neljä eri käyttöjärjestelmää näiden käytön vertailemiseksi ja moniboottauksen opettelun merkeissä asennettuna. Lopulta tämä oli mediakoneena televisioon kytkettynä kunnes päivitin tuohon tarkoitukseen uudet osat. Käytännössä siis harjoittelin tällä kokoonpanolla kaikkea sitä, mitä en viitsinyt päätietokoneella lähetä opettelemaan tiedostojen korruptoitumisen pelossa.

Loppusanat

Tietokoneilla leikkiminen ja pelaaminen on kohtalaisen kallista mikäli hommaan lähtee kylmiltään mukaan. Mikäli entuudestaan on jo jotain hyödynnettäviä osia tai käyttää käytettyjen tavaroiden myymiseen tarkoitettuja verkkosivuja, voi säästää pitkän pennin monissa osissa. Myöskin kannattaa kysellä alalla olevilta kavereilta apuja sekä vinkkejä, monet foorumit ovat myös loistavia paikkoja kysellä apua mikäli asialla ei niin tulenpalava kiire ole.

 

Bitin poikittain potkaissen,

Elektronikkari