Internetin ihmeelliseen maailmaan olet jo tiesi löytänyt koska tämä teksti näkyy, mutta onko yhteytesi se, mitä tahdot ja tarvitset?

Nykypäivänä tarjontaa ja vaihtoehtoja löytyy ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Samaa tahtia kehittyy tarjota ja hinnat sekä omat tarpeet nettiyhteydelle. Mistä sitten pitäisi tietää, onko oma yhteys se mitä haluaa? Tai mikäli uutta yhteyttä ollaan hankkimassa, mistä tunnistaa itselle sopivin?

 

Kiinteä laajakaista

Tällä tarkoitetaan seinäpistokkeesta tulevaa internetyhteyttä, pistoke voi olla joko puhelinpistoke, TV-antennin pistoke tai nykyaikainen RJ-45 eli datarasia. Puhelinpistoke on vanhakantaisin näistä, tosin siitäkin saa nykytekniikalla valokuitua hyödyntäviä yhteyksiä mahdollisuuksien mukaan. TV-antennin kautta toimiakseen, tarvitsee asunnossa olla kaapelitelevisio liittymä koaksiaalisella kaapelilla (eli internetyhteyttä tukeva). RJ-45 on neliönmallinen pieni reikä, mihin menee samanlainen laatikkopää kuin tietokoneen taakse, näissä on (ehjänä ollessaan) pieni lukitsinklipsu joka napsahtaa paikoilleen.

Yleisimmät tekniikat:

- ADSL, nopeus vaihtelee 1-20M välillä yleensä, toimii puhelinpistorasiasta

- VDSL2, nopeus vaihtelee 1-100M välillä yleensä, toimii puhelinpistorasiasta

- Kaapelimodeemi, nopeus vaihtelee 1-250M välillä yleensä, toimii TV:n antennipistorasiasta

- Ethernet/Valokuitu, nopeus vaihtelee 1-1000M välillä yleensä, toimii datarasiasta

HUOM. Nämä eivät ole eksakteja tietoja, vaan esimerkiksi ADSL sekä VDSL2 on voitu isomman remontin yhteydessä muuttaa toimimaan RJ-11 pistorasioista. Tämä rasia on muuten samanlainen kuin datarasia, mutta kooltaan vähän pienempi. Johto on se, mikä menee modeemeissa DSL merkittyyn reikään toisesta päästään ja puhelinpistokesovittimeen toisesta päästä.

Mobiililaajakaista

Tämä tarkoittaa liikkuvaa laajakaistaa, eli sellaista mikä toimii SIM-kortin varassa. Nykyisin kännykkäliittymissä on lähes aina mobiililaajakaista mukana lisäpalveluna ja tällaisen voi hankkia omalla SIM-kortillaankin käytettäväksi vaikka tabletissa tai mobiilireitittimessä. Tekniikkana näissä yleensä nykyään käytetään 4G- eli LTE-yhteyttä, tosin joitain 3G-verkkoa käyttäviä liittymiä on vielä myös käytössä.

 

KÄYTTÖTARVE

Käyttötarve määräytyy sen mukaan, mitä yhteydellä tahtoo tehdä ja millä laitteella tai laitteilla sitä käytetään. Saatavuus rajoittaa osaltaan vaihtoehtoja pois, jolloin joutuu välillä tekemään kompromisseja. Kompromissin sattuessa onkin hyvä punnita vaihtoehtoja ja tärkeimpiä tarpeita. Tarpeen edessä ei budjetti saa tulla rajoittavaksi tekijäksi, sillä liittymien hinnat ovat Suomessa todella halpoja verrattuna muuhun maailmaan. Tarpeeksi ei luokitella "olishan se kiva katella teräväpiirtoa netistä" ja muita vastaavia vaihtoehtoja, ellei näille löydy oikeasti tarvetta. Tarve on se, mitä yhteydellä on pakko tehdä, kaikki muu on plussaa.

Mihin yhteyttä sitten tarvitsee? Aikalailla kaikkeen mahdolliseen tänä päivänä. Verkkopankki on yksi elämää eniten helpottavista keksinnöistä, tämän lisäksi monet tekevät etätöitä, opintoja, luovaa sisältötuotantoa sekä muita asioita mihin on lähestulkoon pakko olla yhteys kotona tai tien päällä käytettävissä. Tarpeen lisäksi internet tarjoaa paljon viihdykettä ja muita sovelluksia elämän helpottamiseksi, vaikkapa verkkokauppashoppailun.

Milloin valita kiinteä laajakaista?

Mikäli teet etätöitä tai harrastat verkkopelaamista, on kiinteä laajakaista lähes poikkeuksetta se parempi vaihtoehto. Kiinteä laajakaista tarjoaa vakaamman ja tasaisemman yhteyden jota esimerkiksi etätöissä usein käytettävä VPN-tekniikka tarvitsee toimiakseen. Pelaamisessa taas avainasemaan nousee pieni vasteaika eli ping.

Milloin valita mobiililaajakaista?

Jos kohdallasi on huono tuuri ja asuntoosi ei tule kiinteää laajakaistaa, on valinta aika selkeä tämän kohdalla. Tämän lisäksi myös mobiililaajakaista on pätevä silloin, kun saatavilla on vain hidas ADSL yhteys (yleensä alle 4M siirtonopeus) tai mikäli tarvitset yhteyttä kodin ohella myös muualla paljon.

Kuinka nopean netin tarvitsen?

Jostain syystä ihmiset ovat hyvin mustavalkoisia yleensä tämän kysymyksen kohdalla, joko tahdotaan vain se halvin tai sitten pitää saada se kaikkein nopein, harva lähtee yhteyttä valitsemaan mielessään sen tarkemmin mikään väliin jäävä nopeus. Halvin valitettavan harvoin on se paras ja harvalla oikeasti on mitään järkevää käyttöä yli 100M nopeuksille.

Mikäli nettisurffailusi koostuu lähinnä vain ja ainoastaan verkkopankista ja sähköpostista sekä satunnaisesta uutisten ja Facebookin (tms) selailusta, voit tulla toimeen jopa 1M nopeudella. Tällöin kuitenkin uutissivut ja Facebook tuottavat monesti tuskallisen hitaan ja latausympyrän täyteisen rentoutumishetken ja videopalveluita, kuten Youtube ja Netflix, ei kannata miettiä käyttävänsä.

Jos haluat yhdelle käyttäjälle tarjota mukavan nettisurffailun, on perusnopeus oltava 10M. Tällä nopeudella sivut aukeavat jo mukavasti ja videoitakin voi katsella hyvällä laadulla ilman kohtuuttomia latausaikoja. Suuremmat videokuvanlaadut toki voivat vaatia tätäkin enemmän.

Useamman käyttäjän, tai useamman yhtäaikaisen laitteen, kanssa kannattaa valita 10M/laite/henkilö kaavalla nopeus. Esimerkiksi kolmen hengen taloudessa jossa käytetään viihdepalveluita TV:n kautta jatkuvasti nopeus olisi 3*10M+1*10M eli yhteensä 40M, tällöin jokainen voi omalla laitteella surffata samaan aikaan kun TV toistaa videoita internetyhteyden yli. Mikäli tarjolla tässä kohtaa on 20M ja 50M vaihtoehdot, tulee tuo 50M valita jotta kaista riittää.

Jos olemassaoleva yhteys tuntuu takkuavan eli hidastelevan, kannattaa tarkistaa ensin että tilattu nopeus toteutuu sopimusehtojen mukaisesti ja mikäli näin on, tilaa lisää nopeutta sillä yhteysnopeutesi ei ole riittävä. Esimerkiksi tiedostojen siirto (ihan vaikka vain puhelimen päivittäminen) vie yllättävän nopeasti kaistan muilta palveluilta ja videoyhteydet ovat ensimmäisiä joissa ongelmat huomaa. Eli jos internetsisältö TV:ssä pätkii, on yhteys todennäköisesti turhan hidas.

Tarvittaessa voit myös yhdistää kaksi (tai miksei useammankin) yhteyttä jakamaan kuormaa. Jos vaikka tarvitset kiinteää yhteyttä etätöihin, mutta hidas ADSL ei riitä samanaikaisesti muun perheen tarpeisiin, on järkevintä ottaa mobiililaajakaista nykyisen yhteyden rinnalle ja yhdistää muut laitteet tähän. Yleensä operaattoreilta löytyy valikoimasta jokin paketti, missä saat kaksi eri yhteyttä listahintaa huokeammalla. Toinen yhteys voi olla toki myös toiselta operaattorilta, mutta tällöin ei yhdistelmähintaa tietenkään ole tarjolla.

Sniidun spesiaali

Eli mitä tehdä jos tarvetta netille löytyy, mutta siitä tahtoo maksaa mahdollisimman vähän ja on valmis kärsimään toisinaan heikommasta yhteydestä? Osta älypuhelin joka tukee 4G-tekniikkaa ja jaa tästä yhteys joko USB-johdolla (sellainen suorakaiteen muotoinen lättänä kärki) tai langattomasti muille laitteille. Tällöin maksat vain yhdestä liittymästä joka kulkee aina mukanasi ja saat hyvässä lykyssä kohtalaisen nopeita nopeuksiakin.

Mitä huonoa tässä sitten on? Yhteys kulkee mukanasi, eli perheelle tai kodin laitteille ei jää yhteyttä silloin, kun lähdet asunnosta ulos. Yhteys myöskin joko katkeaa tai vähintäänkin hidastuu roimasti puhelun ja tekstiviestin saapuessa. Tämän lisäksi myös tarvitset älypuhelimen jos et moista jo omista eli sitä pitää opetella myös käyttämään. Halvimmillaan kohtalaisen Android-puhelimen saa jo sadalla eurolla, eli kunnolliseen mobiilireitittimeen verrattuna tämä on halpa hinta. Kunnollinen mobiilireititin on helposti 200e ellei enemmänkin.

 

OPERAATTORIN VALINTA

Yleensä kiinteän laajakaistan saatavuus ja mobiiliverkon käyttöaste ovat ne tekijät, joiden pohjalta tämä kannattaa valita. Toki voi olla jotain henkilökohtaisia kaunoja jotain operaattoria kohtaan tai mieltymyksiä toista kohtaan, mutta mikäli oikeasti tahdot valita hyvän yhteyden, ei henkilökohtaisilla mielipiteillä operaattoreista kannata sulkea liikaa vaihtoehtoja pois. Itsellänikin oli aiemmin toiselta operaattorilta yhteys vaikka työskentelin toiselle, tämä ihan käytännön syistä sillä työnantajani tarjoama yhteys ei pärjännyt nopeudessa kilpailijalle ja tarvetta löytyi nopeudelle.

Kannattaa siis tarkistaa kolmen suurimman valikoima ja tarvittaessa myös varmistaa, ettei pienempiä paikallisia yrittäjiä ole tarjolla. Kerrostaloissa monesti on rappukäytävän infotaulussa tiedote, mikäli yhtiövastikkeeseen sisältyy jonkin operaattorin perusnopeus (tämä löytyy myös toki asunnon sopimuspapereista jotka ovat rinnastettavissa mihin tahansa sopimusehtoon eli eipä niitä kukaan lue ;) ). Näitä vertailemalla sekä hinnan että tarjonnan osalta kannattaa lähetä ensin rajaamaan vaihtoehdot oman tarpeen mukaiseksi ja vasta tämän jälkeen tehdä valinta henkilökohtaisten periaatteiden valossa, mikäli selkeää voittajaa ei vielä löytynyt.

 

LOPPUSANAT

Kannattaa siis ensin miettiä, mihin käyttötarkoitukseen yhteys tulee ja laskea perus nyrkkisäännöllä 10M/laite/hlö tarvittava nopeus sujuvaan käyttöön. Tämän jälkeen tiedustele operaattoreilta hintoja ja saatavuuksia, jonka jälkeen vasta tee tilaus. Tilaus kannattaa tehdä joko netin tai puhelimen kautta, sillä tällöin siihen tulee automaattisesti etämyynnin peruutusoikeus, eli vähintään 14 vuorokautta aikaa tutustua toimivuuteen ennen kuin määräaikainen sopimuskaan on sitova. Mikäli ostat yhteyden kasvotusten, voit jäädä määräaikaisuuden kanssa nalkkiin heti ensimetreillä. Prepaid liittymät ovat myös hyvä vaihtoehto mobiiliyhteyksien testaamiseen, tällöin et tee sopimusta liittymästä ennen kuin olet tutustunut mobiiliyhteyden toimivuuteen ja sopimukseenkin saat vielä peruutusoikeuden kun tilaat sen netissä tai puhelimessa. Toki Prepaid kokeilun myötä voit myös käydä kasvotusten tekemässä liittymäsopimuksen rohkeammin, koska tällöin tiedät jo toimivuuden :)

 

Auringonlaskuun surffaillen,

Elektronikkari