Tehdäämpä pientä sanakirjaa sitä mukaan kun tietokoneslangia muistuu mieleen. Eli aloitetaan ensimmäinen osa ihan perusteista, joita varmasti joku IT-alan ihminen tulee käyttämään keskustelussa kanssasi.

IT / ATK / Tietotekniikka

IT on englanninkielen vastine lyhenteelle ATK, eli avattuna nämä ovat Information Technology (Tietotekniikka), joka on aikanaan suomeksi kääntynyt Automaattinen Tietojen Käsittely muotoon. Nykyisin Suomessa käytetään yleisesti myös tuota englanninkielistä IT, tai vaihtoehtoisesti ICT (Information and Communications Technology - Tieto- ja viestintäteknologia), lyhennettä.

Tällä tarkoitetaan siis ylipäätään tietotekniikkaa, eli jos jossain laitteessa on prosessori, niin on se IT:tä jo itsessään. Prosessoreita löytyy tänä päivänä jo jääkaapeista, leivänpaahtimista ja monista muista arkisistakin esineistä, eli kyseessä on todella vahvasti laajeneva ala.

Puhuttaessa IT-asiantuntijasta, voidaan siis käytännössä tarkoittaa monenlaista eri osaamista, eivätkä nämä läheskään aina sisällytä toisiaan sisäänsä. Henkilö joka työkseen suunnittelee ja toteuttaa internetsivujen ulkoasuja, ei välttämättä tiedä internetyhteyksistä mitään, eikä henkilö joka työkseen toimii internetyhteyksien korjaajana välttämättä osaa koodata yksinkertaisimpiakaan nettisivuja. Myös kotitietokoneen ylläpito ja puhdistaminen voi tuottaa haasteita toiselle IT-asiantuntijalle, siinä missä toinen osaa nämä asiat unissaankin.

Tietokone

Jos kerran leivänpaahtimessa on tietotekniikkaa tänä päivänä, onko sekin sitten tietokone? Vastaus on kyllä ja ei. Kun leivänpaahdin näyttää sinulle kellonajan sekä säätiedot, on kyseessä sulautettu järjestelmä. Tällöin työn hoitaa itsessään tietokone, mutta perinteisen arkikielisen tietokoneen tavoin tuolla leivänpaahtimella ei kuitenkaan voi tehdä esimerkiksi tekstinkäsittelyä tai surffata netissä, vaikka säätiedot tuo paahdin netistä hakee.

Arkikielen kannalta on siis selkeintä, että tietokoneella viitataan ihan tähän perinteisen näkemyksen tietokoneeseen, eikä yleistetä tätä käytettäväksi koskemaan sulautettuja järjestelmiä tai muita laitteita joiden yhteydessä sana "tietokone" vähintäänkin nostattaisi kulmakarvoja.

Käyttöjärjestelmä

Tämä onkin vähän hankalampi konsepti selittää tiiviisti parilla sanalla, mutta yritetään. Eli käyttöjärjestelmä on se, mikä vastaa tietokoneen näyttöpäätteelle tulevasta informaatiosta. Käyttöjärjestelmä näkyy hiiren kursorina, erilaisina sovellusikkunoina ja valikkoina käyttäjälle, mutta näiden toiminteiden lisäksi taustalla tapahtuu kokoajan paljon muutakin, mistä käyttöjärjestelmä on vastuussa.

Tällä hetkellä kerätyn datan valossa, sanoisin että jos olet tietokoneella lukemassa tätä sivua, on sinulla käytössäsi todennäköisimmin Windows 7-käyttöjärjestelmä. Jos taas olet mobiililaitteella (älypuhelin tai tabletti) selaamassa tätä sivua, on käyttöjärjestelmäsi todennäköisesti Android. Tällä hetkellä suurinpiirtein 89% tietokoneista käyttää Windows-käyttöjärjestelmää (7, 10, 8.1, XP tai 8, tuossa järjestyksessä) ja mobiililaitteista suurinpiirtein 65% käyttää Android-käyttöjärjestelmää.

Selain, nettiselain, internetselain

Selain on se, minkä avulla olet tätä sivua lukemassa. Todennäköisesti käytät selaimena Google Chromea (65%) tai Windows Internet Exploreria (14%) tietokoneella ja mobiililaitteella käytät myös todennäköisimmin (57%) Googlen Chromea. Selaimen tehtävä on kääntää internetsivun koodi graafiseksi, eli näyttää kaikki sisältö siinä muodossa kuin koodaja on sen määritellyt. Tämän lisäksi selain sijoittaa halutun tekstin, kuvat, videot ynnä muut näytille määriteltyihin kohtiin.

Eri selaimet ovat hiven eritavalla koodattu, eli näiden toimivuuksissa ja yhteensopivuuksissa ilmenee toisinaan huomattaviakin eroja. Voi siis olla, että jokin internetsivu toimii toisella selaimella hienosti, mutta toisella selaimella ei onnistukaan esimerkiksi videoiden näyttäminen. Myös selaimen versiolla on merkitystä, eli kannattaa tästäkin syystä pitää myös selain aina päivitettynä uusimpaan versioon, jotta kaikki toiminnallisuus on taattua.

Hakukone

Alkujaan internet koostui vain nettisivuista ja tietoa uusista sivuista kerrottiin perinteisellä suusta suuhun menetelmällä, eli puskaradiolla. Myös erilaisia linkkikokoelmia oli tarjolla, joista löytyi oleellisimmat internetin sisällöt puhelinluettelon kaltaisesti organisoituna. Internetin kasvaessa alkoi sivujen määrä muodostua nopeasti niin suureksi, ettei tämä enää ollut toimiva ratkaisu ja tästä syystä alettiinkin tekemään hakukoneita, joilla helpotettiin tiedon hakua internetistä.

Ensimmäisiä yleisiä sekä tunnettuja hakukoneita olivat Netscape ja Yahoo, näiden jälkeen tuli mm. Altavista ja lopulta Google. Tällä hetkellä Googlen osuus tietokonekäytössä on noin 78% ja mobiililaitteilla noin 96% eli hyvinkin suuresta markkinajohtajasta on kyse.

Hakukoneen toimintalogiikka pohjautuu siihen, että taustalla etsitään koko ajan uutta sisältöä ja muutoksia olemassaolevassa sisällössä ja näistä indeksoidaan hakuparametrejä, joiden pohjalta hakutulokset näytetään. Jokaisella hakukoneella on oma tapansa indeksointiin sekä tietojen näyttämiseen, eli tulokset samoilla hakusanoilla vaihtelevat monesti hyvinkin paljon ei hakukoneiden tuloksissa. Myös aiempi hakuhistoria sekä sen hetkinen fyysinen sijainti vaikuttavat saatuihin tuloksiin paljon, eli kaksi ihmistä eri tietokoneilla ja paikkakunnilla jos tekee saman haun, on todennäköisesti tuloksissa eroja myös.

Loppusanat

Sanoja sekä termejä on paljon ja monilla joko viitataan samaan tai lähes samaan aiheeseen. Koitan tekstini mukana selittää perustermejä sitä mukaa kun niitä käytän, mutta toisinaan näissä voi unohduksia ja lipsahduksia tulla. Mikäli sinulla on mielenpäällä jokin/joitain termejä, joihin kaipaat selvennystä, laita kommenttia tai sähköpostia elektronikkari(miukumauku)netti(piste)fi niin sisällytän näitä tuleviin Terminologioihin.

 

Sanaseppoilemassa,

Elektronikkari

 

PS. Tällä kertaa ei Sniidun spesiaalia ole, sillä tiedon kuuluu olla ilmaista

*** Prosenttiluvut artikkelissa ovat peräisin Netmarketshare-sivustolta ***