Langattomuus on kasvava trendi elektroniikan parissa ja tämän osalta ollaan monen nyt jo arkipäiväisen asian suhteen oltu Suomessa edelläkävijöitä. Suomessa on tehty ensimmäinen GSM-puhelu, idea tekstiviestistä keksittiin täällä, mobiilidataa käytetään eniten maailmassa ja niin edelleen. Voidaan siis tällä saralla olla monestakin asiasta ylpeitä :) Otetaampa siis vähän katsantoa siihen, miten koko tekniikka on luotu.

GSM-tekniikka eli puhelut ja tekstiviestit

Ensimmäinen GSM-puhelu on tarinan mukaan Harri Holkerin soittama Radiolinjan verkossa, tätä ennen kuitenkin soitettiin varmistuspuhelu Nokian insinöörin toimesta, jolla varmistettiin tekniikan toimivan. GSM-tekniikka toi mukanaan ensisoittajasta riippumatta uudenlaisen vallankumouksen puheluille ja myöhemmin myös tekstipohjaisille viesteille ja netin käytölle.GSM edustaa 2G:tä eli toista sukupolvea matkapuhelinverkoissa (2nd generation). 0G oli suomalainen ARP eli autoradiopuhelin tekniikka, jolla oli omat tukiasemansa ja solunsa, tekniikka itsessään ei tarjonnut kovin saumatonta toimivuutta. Myöskään 1G ei tarjonnut vielä sitä helppoutta, mikä nykypäiväisyydeksi koetaan. 1G oli kotimaisittain NMT-tekniikalla toteutettu, muita tekniikoita oli mm. Amerikan ja Australian AMPS ja TACS Brittein saarilla.

2G- eli GSM-tekniikka toi ensimmäistä kertaa yhtenäisemmän tekniikan maailmalle puheluita varten, kehitys alettiin jo 8 vuotta ennen vuotta -91 jolloin tuo ensimmäinen puhelu soitettiin GSM-verkossa. Suunnitelmiin otettiin jo varhaisessa vaiheessa idea tekstiviestistä, joka saatiin toteutettua kaupalliseksi vuonna -93, missäpä muualla kuin Suomessa. Tämänkin tuotti Radiolinja.

GSM-tekniikassa liikkuva data on GRPS- ja EDGE-tekniikoilla toteutettua. Nopeudet näissä eivän järin päätä enää huimaa, jälkimmäisessä eli nopeammassa näistä on teoreettinen maksiminopeus 296kbps. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi 7MB valokuvan siirtoajassa kolmesta ja puolesta minuutista neljään minuuttiin hyvällä kuuluvuudella.

Datasiirron tekniikan osalta käytössä G- ja E-lyhenteet

UMTS-tekniikka eli 3G-verkko tutummin

UMTS on kolmas sukupolvi mobiiliyhteyksissä. Tämä toi mukanaan etenkin nopeutuneen tiedonsiirron mahdollisuuden, mille oli kasvava kysyntä. UMTS toi myös mukanaan talouspoliittisen kohun Suomessa, mistä voi lukea tarkemmin halutessaan Sonera-kirjasta. Tämän verkon osilta mainittakoon vielä knoppitietona, että Suomessa otettiin ensimmäisenä käyttöön 900MHz-taajuus UMTS-verkossa Elisan toimesta (ent. Radiolinja).

UMTS toi osaltaan paremman puheluiden äänenlaadun myös, tällä pyrittiin saavuttamaan ja jopa ohittamaan aiemmin lankapuhelimissa ollut laatu. Tiedonsiirto kasvoi portaittain, kunnes lopulta saavutettiin Dual Carrier-laajennoksella nykyinen käytännön teoreettinen maksimi 42Mbps. Normaalisti UMTS-verkon tiedonsiirrossa puhutaan kuitenkin maksiminopeudesta 21Mbps joka on saavutettavissa yhdellä antennilla Dual Carrierin vaatiman kahden antennin sijaan.

Lyhenteitä mitkä hyvä muistaa UMTS-tekniikasta (näitä käytetään yleensä kuvaamaan 3G-tekniikkaa enemmän ja vähemmän ristiin ja rastiin:

UMTS - Universal Mobile Telecommunications System - Tämä on standardin virallinen nimi

3G - 3rd Generation - Tällä viitataan siihen, että kyseessä on kolmannen polven matkapuhelinverkkotekniikka

HSPA - High Speed Packet Access - Sisään ja ulospäin datansiirtotekniikan parannus, jolla saatiin tiedonsiirtonopeudet nousemaan huomattavasti (myös HSDPA ja HSUPA erikseen sisään (Downlink) ja ulospäin (Uplink) tiedonsiirtosuunnille

W-CDMA - Wideband Code Division Multiple Access - Tämä on radiotekniikan rajapinnan tekniikan määritelmä

Datasiirron tekniikan osalta yleisimmin käytössä 3G-, H- ja H+ -lyhenteet

LTE- eli 4G-tekniikka

Tämä onkin vähän hankalampi historialtaan. Ensimmäisen kerran 4G:stä ruvettiin puhumaan, kun UMTS verkon Dual Carrier tuli käyttöön ja tätä Apple osaltaan tuki tuotteidensa markkinoinnilla. Kuitenkaan 4G ei tuolla tekniikalla ollut vielä saavutettu.

LTE-tekniikka tuli ensimmäistä kertaa kaupalliseen käyttöön Tukholmassa vuonna 2009. Silloinen TeliaSonera (nyk. Telia) leimasi tekniikan julkisuuteen virheellisesti 4G:nä, vaikka ITU (Kansainvälinen televiestintäliitto - International Telecommunication Unit) oli määritellyt 4G-tekniikalle vaatimukseksi 1Gbps miniminopeuden. LTE on siis se tekniikka, mikä puhekielessä 4G-tekniikkana tunnetaan.

LTE-A on vasta ensimmäinen oikea 4G- eli neljännen polven tekiikka tiedonsiirrolle. Tämän käyttöön lanseeraus on vielä pahasti vaiheessa, kun nyt on jo alettu puhua seuraavasta askeleesta.

5G-tekniikka eli mitä tulevaisuus tuokaan mukanaan

Suomessa ollaan tuon 4G-verkossa tapahtuneen edistysaskelnotkahduksen myötä näemmä taas herätty kilpailemaan maailman uusimmalla teknologialla. Viestintäministeri Anne Berner on todennut, että Suomessa voitaisiin alkaa lanseeraamaan 5G-tekniikkaa käyttöön jo vuoden 2019 alussa. ITU on omassa aikataulutuksessaan linjannut seuraavasti:

2018-2019 otetaan ehdotuksia toteutuksesta vastaan ja määritellään tarkemmin vaatimukset

2019-2020 tekniset määritykset suunnitelmille

Eli jos ja kun Suomessa aletaan toteuttamaan 5G-verkon lanseerausta 2019, toivottavasti määritykset ovat siihen mennessä valmiit tai sitten tarvitaan tuuria mukaan, ettei lanseerattua tekniikkaa lytätä liian heikkona.

Sniidun spesiaali

Koska tämä artikkeli on lähinnä ollut historiaa ja opetusta täynnä, voi olla vaikea keksiä mitään käytännön sovellusta mistä säästää rahaa. Tämä ei kuitenkaan tosi sniidua estä, vaan aina löytyy se kohta mikä tulee tarkan markan miehellä mieleen.

Tällä kertaa spesiaalina on vinkki: Älä mene uusimman tekniikan mukaan ensimmäisten joukossa.

Hyvin yksinkertaista kun vähän miettii. Voisi kuvitella, että mikäli uusi tekniikka ei saa käyttäjiä, tämän lanseeraus jäisi vaiheeseen ja pahimmillaan peruuntuisi operaattorilta. Näin se kuitenkaan ei ole. Kyseessä on niin suuret investoinnit, yleensä vielä valtion tukemina, että uusi tekniikka tuodaan käyttöön maksoi mitä maksoi. Käytännössä on siis parempi jäädä hetkeksi odottamaan, vuodeksi tai pariksi, että tekniikka yleistyy ja kuuluvuusalueet eli peitot laajenevat. Tämän jälkeen uusi yhteys alkaa olemaan jo kutakuinkin käytettävissä laajemminkin ja hinnatkin ovat tulleet todennäköisesti paljon halvemmiksi. Onhan se kiva toki kerskua kuinka taskussa lepää uusinta teknologiaa, mutta mitä iloa tästä loppujen lopuksi on jos käyttö on vielä olematonta.

Loppusanat

Tekniikka kehittyy ja mukana kannattaa pysyä. Ensimmäinen aallonharja ei kuitenkaan aina ole se paras paikka ratsastaa, vaan kannattaa anta hypen ensin vähän laantua ja sitten vasta lähteä mukaan kuvioihin. Tieto tekniikan kehityksestä on aina hyväksi jos haluaa olla kärryillä uusista tuotteista mitä sinulle kaupitellaan, toisinaan jopa tietäväisyydellä voi saada vähän paremman hinnankin myyjältä ;)

 

Luultavasti ensimmäisellä aallonharjalla mukana,

Elektronikkari