Ihan kaikkea ei aina kannata tehdä itse. Esimerkiksi kiinteät sähköasennukset tulee jättää ammattilaiselle jo ihan yleisen turvallisuuden sekä lainsäädännön vuoksi. Pääasiassa kotitöinä voit tehdä pienelektroniikalle huoltoja, mutta näissä kannattaa aina miettiä, että onko oma viritelmä oikeasti aiheellinen tehdä ja voiko siitä aiheutua vaaratilannetta. Alla pari esimerkkiä omista nikkaroinneista ja perustelut, miksi olisi ehkä kannattanut miettiä asiaa toinenkin kerta vai menikö homma nappiin.

Putkinäytön maalaaminen

Aiemmin olin maalannut spray-maalilla tietokoneen kotelon mustaksi. Tämä on simppelihomma kunhan muistaa tukkia kaikki ilmastointireiät ja mielellään ottaa osat koneen sisästä pois ennen maalausta (mitä en siis tehnyt, onneksi maalarinteippi piti). Putkinäytön päätin maalata kupariseksi, koska olihan se erilainen kuin muilla. Alla pari kuvaa työvaiheista.

Putkinäyttö purettuna. Vasemmalla itse näyttöelementti, keskellä metallinen suoja ja oikealla muovinen suojakuori

Itsessään maalattava osuus, eli näytön muovikotelo.

Lopputulos (pahoittelut sekaisuudesta taustalla)

Mikä tässä sittten niin paha oli?

Ensimmäisessä kuvassa näkyy tuon putkinäytön sisukset. Sinne voi olla varastoituneena suuriakin jännitteitä, joiden viereisiä kohtia käsittelin paljain käsin ilman maadoitusta. Eli jos sormi olisi tökännyt väärään kohtaan, olisi lopputulos voinut olla hengenvaarallinen pahimmassa tapauksessa. Putkinäytöt alkavat olla tosin jo katoavaa luonnonvaraa ja markkinoilla olevissa näytöissä löytyy huomattavasti enemmän esteettisyyttä kuin noissa vanhoissa beessin värisissä kauhistuksissa. Vähintäänkin erilainen, jos ei nyt hienoin, tuo lopputulos toki oli. Jälkeenpäin vasta itselle selvisi tuo riskin paikka, eli pienellä perehtymisellä olisi todennäköisesti jäänyt tekemättä, tai ainakin maalaus olisi tullut toteutettua toisellaa tapaa.

Lopputulos: Vaarallinen

Ylikuumeneva modeemi

Aikanaan ADSL-yhteyksien kultakaudella, käytössäni oli Zyxel P-660 sarjainen modeemi. Laite itsessään oli hyvä ja ostohinta uutena 60e, eli perussarjalainen. Laitemallissa ns. tyyppivikana oli, että iän myötä konkat eli kondensaattorit alkoivat ylikuumentua ja mikäli pääsivät liian kuumiksi, niistä tuli käyttökelvottomia. Käytännössä tämä tarkoitti että yhteydet joko alkoivat pätkiä tai eivät toimineet enää lainkaan. Käyttöiässä tämä tarkoitti, että takuuaika oli jo ohitettu ja laite oli luontaisen elinkaarensa palvellut. Itse huomasin oman yksilöni alkavan käydä aika kuumana ja yhteydetkin tahmasivat, oli kuuma heinäkuinen päivä joten ihmekkös tuo.

Rahaa olisi uuteen ollut, mutta ei viitseliäisyyttä lähteä ostoksille. Päätinkin siis ennemmin tarttua tuumasta toimeen ja tehdä pienen viikonloppuprojektin yhteysongelmien korjaamiseksi.

Jäähdytetty modeemi.

Eli mitä sitten tein? Ensimmäisenä purin modeemin muovikotelon ja putstasin paineilmalla pölyt pois. Tämän jälkeen puukolla ja vasaralla tein reiän kanteen ilmanvaihtoa varten. Lopuksi kolvasin kolmivaiheisella kytkimellä varustetun tietokoneen kotelotuulettimen modeemin virtaliittimen juureen, tarkistin virtaisuuden yleismittarilla. Mikä tässä sitten meni pieleen? Käytännössä ei mikään, modeemi toimi pitkään vielä tuon jälkeen uskollisesti ja herätti vähintäänkin huomiota työpöydällä. Paljon vähemmällä vaivalla olisi vain päässyt ostamalla uuden modeemin, joka todennäköisesti olisi toiminut vähintäänkin yhtä hyvin ellei paremminkin. Tulipahan tuossa tietty vähennettyä SER-jätettä osaltaan hetkeksi aikaa, eli oli tuo omanlainen ympäristötekonsakin.

Lopputulos: Toimiva

Auton valokatkaisija

Olin naapurikunnassa bänditreeneissä silloisella autollani. Syyshämärät olivat jo saapuneet ja treenit kestivät iltaan saakka. Saapuessani treeneihin auton valokatkaisija päätti lopettaa yhteistyönsä, eli painike ei enää toiminutkaan. Jotenkin piti päästä kuitenkin kotiinkin ja autoa en halunnut jättää tuonne kauas, koska poiskin se pitäisi lähteä hakemaan. Pienen kommelluksen (joka meinasi käydä kalliiksi) kautta, päädyin rumpalimme pihaan kyselemään jotain metallilankaa. Tätä löytyi varastosta nopeasti, kyseessä oli hitsauslanka, ja työ pääsi sivuleikkurien kera alkamaan nopeasti.

Valojen kytkentä ilman katkaisijaa

Eli risa valokatkaisija pois, pistokkeen reikiin langat pystyyn ja tämän jälkeen lankojen päät yhteen. Viritelmä toimi moitteetta perille asti, ainoa virhe tilanteessa tuli kun koitin ensin eristää viritelmän sähkömiehen teipillä. Virtakuormitus oli sen verran suuri, että teippi alkoi sulaa ja siitä nousi mustahkoa savua. Langoista voi kuvassa erottaa sulaneen teipin jäämiä. Seuraavana päivänä kävin hakemassa uuden kytkimen tuota varten ja asensin sen paikoilleen, viritelmällä oli ikävä koittaa sammuttaa valoja kun nuo yhteen taivutetut langat piti vääntää erilleen toisista ja nämä olivat koko ajan sähköistetyt.

Lopputulos: Toimiva tilapäisratkaisu

Sniidun spesiaali ja loppusanat

Kannattaa vähän opetella käyttämään kolvia ja opetella myös, miten sähkölaitteiden toimintaperiaatteet ovat. Näillä tiedoilla voi yllättäviäkin asioita ratkaista kotikonstein, välillä tilapäisratkaisuna ja välillä pidemmäksikin aikaa luotuna parannuksena alkuperäiseen. Kuitenkin ensimmäisenä pysähdy aina miettimään, tiedätkö riittävästi siitä, mitä olet tekemässä. Esimerkki yksi kertoi potentiaalisesta vaaratilanteesta, jossa vaaran onnistuin välttämään puhtaalla tuurilla. Toinen esimerkki on tilanteesta, jossa ymmärrystä jo löytyi siitä, mitä olin tekemässä. Kolmas esimerkki kertoo mahdollisuuksista mitä on, kun tulee akuutti tilanne johon tarvitaan tilapäinen "patentti". Kaikki nämä tilanteet olisi voinut hoitaa toki monella muullakin tapaa, mutta esimerkeistä kaksi ja kolme olen ylpeä, koska näillä säästi rahaa, aikaa ja vaivaa.

Eli kunhan tervettä maalaisjärkeä ja pientä sorminäppäryyttä löytyy, voi kalliimmankin asian ratkaista pienellä vaivalla ja improvisoiduilla ratkaisuilla. Kannattaakin siis vaalia kädentaitoja, sillä näillä säästää monesti työn osuuden monestakin urakasta. Kuitenkin, painotan vielä, tietyt hommat tulee jättää ammattilaisille. Vaikka tiedänkin miten pistorasia vaihdettaisiin seinään, en tätä kuitenkaan itse lähtisi tekemään. Pistorasian asentamisessa pienelläkin virheellä voi olla suuret seuraukset. Auton sähköjen kanssa pahimmillaan saa näpsyn sormille ja opetuksen siitä, että akku kannattaa ensin irroittaa ennen kun sähköjen kanssa leikkii.

 

Propelli hatussa pyörien,

Elektronikkari