Otetaampa katsantoa siihen, miten lähteä rajaamaan vikaa hidastelevassa nettiyhteydessä. Eli yhteys kyllä toimii, mutta kaikki netin kautta tapahtuva toiminta tuntuu hidastelevan ja pahimmillaan esimerkiksi verkkopelaamisesta ei tahdo tulla mitään. Lähestymiskulma on suoraviivainen ja selkeä, tämä linja pätee myös todennäköisyyksiin eli aloitetaan sieltä missä todennäköisemmin vikaa on.

Päätelaite

Oli kyseessä sitten perinteinen tietokone, läppäri, tabletti, älypuhelin tai vaikka televisioon liitetty internetyhteyttä käyttävä palvelu, on monesti satunnainen tai yhtäkkisesti alkava hidastelu käytettävässä laitteessa. Jos tarjolla on muita laitteita tai sovelluksia, kannattaa näiden toimivuus varmistaa ensimmäisenä. Eli jos esimerkiksi äly-TV:n Netflix hidastelee ja latailee, testaa sieltä vaikka Youtube-sovelluksen toimivuus ja samalla testaa miten esimerkiksi tabletti toimii saman nettiyhteyden kautta. Jos ongelma ilmenee vain TV:ssä, käynnistä laite uudelleen ja lähde tekemään sille tarkempaa tutkimusta.

Kannattaa myös testata toimivuus siten, että sammutat kaikki muut internetyhteyttä käyttävät laitteet ja testaat toimivuutta vain yhdellä laitteella. Tällöin esimerkiksi tabletti, joka saattoi aiemmin ladata ohjelmistopäivityksiä, ei pääse hidastamaan yhteyttä.

Wi-Fi eli WLAN eli langaton netti

Vaikka käytössäsi olisi uusin ja kallein modeemi, ei langaton yhteys siitä todennäköisesti ikinä saavuta maksiminopeuksia verrattuna verkkojohtoon. Langattoman verkon vianrajauksessa helpoin testi on koittaa vaikka läppärin toimivuus verkkojohdolla, jos yhteys johdolla toimii moitteetta mutta langattomasti ei, tarvitsee langattoman verkon toimivuutta koittaa parantaa laitteiden uudelleen sijoittelulla ja/tai asetuksien säätämisellä. Mikäli langaton verkko on aiemmin toiminut, mutta toimivuus on heikentynyt, on radiotaajuuksille tullut todennäköisesti ruuhkaa. Tätä voi koittaa korjata säätämällä modeemin paikallishallinnasta WLAN-kanavaa, eli kanavaa millä modeemin WLAN toimii.

Älypuhelimille esimerkiksi löytyy WLAN-kanavien skanneriohjelmia, jotka siis tulkitsevat että mitkä kanavat ovat ruuhkaisimpia ja mihin kanavalle sitten kannattaa oma WLAN säätää.

Modeemi/Reititin

Jos onglema ilmenee myös verkkojohdolla, kannattaa käytössä oleva modeemi tai reititin ensin käynnistää uudelleen ja jos ongelma ei heti sillä poistu, vielä resetoida. Resetointi tarkoittaa tehdasasetusten palauttamista ja tätä varten lähes jokaisessa laitteessa löytyy erillinen "Reset" tekstillä merkitty reikä, mihin esimerkiksi hammastikku tai oikaistu klemmari mahtuu. Laitteesta riippuen koloon tarvitsee painaa kolmesta sekunnista kymmeneen sekuntiin, varmin on painaa aina riittävän pitkään eli laskea rauhallisesti viiteentoista tai painaa niin pitkään kunnes modeemin/reitittimen valot välähtävät. Kun laite resetoituu, myös tehdyt asetusmuutokset nollautuvat, eli ennen tätä toimenpidettä on hyvä ottaa asetuksista varmuuskopio mikäli sinne on omia säätöjä tehnyt.

Riippuen yhteystekniikasta ja modeemista, resetoinnin jälkeen menee vaiheleva aika kunnes yhteys on jälleen aktiivisena. Yleensä tämä aika on minuutista viiteen, mutta esimerkiksi kaapelimodeemitekniikalla toteutetulla yhteydellä voi mennä 3 tuntiakin että modeemi saa haettua taajuudet uudelleen.

Jos resetoinnista ei ole apua, kannattaa testata tässäkin kohtaa mahdollisuuksien rajoissa toista laitetta. Esimerkiksi mobiiliyhteyden kanssa SIM-kortin voi laittaa reitittimestä vaikka tablettiin tai älypuhelimeen ja testata siinä toimivuutta. Yleensä kiinteissä laajakaistoissa vastaavaa tekniikkaa edustava (ADSL tai VDSL2 tai valokuitu) modeemi toimii ilman mitään sen kummempia säätämisiä, kaapelimodeemeissa operaattorin tulee provisioida modeemin CM MAC yhteydelle eli tämän vaihto suoraan kotikonstein ei onnistu.

Johdot

Seinän ja modeemin väliset johdot voivat myös ajan saatossa kulua, vaikkei niitä liikuteltaisi. Myös pistorasioissa olevan sovittimet on hyvä testata. Myös sisäverkon puolella käytettävät ethernet-kaapelit ovat kulutustavaraa, tosin nämä harvemmin kovin nopeasti kuluvat vaan ennemmin näihin tulee jokin murtuma joka estää sitten kaapelin toimivuuden kokonaan. Kaapelimodeemiyhteyksissä käytetty T- tai F-mallinen haaroitin (jakaa yhteyden seinäpistokkeesta sekä TV:lle että modeemille) on myös kuluva.

Vikailmoitus

Kun oma kotiverkko ja sen toimivuus on yllä olevilla ohjeilla mahdollisimman luotettavasti rajattu toimivaksi eikä yhteys silti toimi millään laitteella kunnolla, ota yhteys operaattoriin vikailmoitusta varten. Vikailmoitus kannattaa ensisijaisesti aina tehdä puhelimitse, sillä tällöin operaattorin teknisen tuen on helpoin kysyä ja kerätä tarvittavat tiedot vikailmoitukselle. Yleensä modeemin merkki sekä malli, MAC-osoite ja tehdyt toimenpiteet ovat tärkeimmät tiedot. Mahdollisimman tarkka kuvaus oireista sekä ongelman kestosta ovat monesti avainasemassa kun vikaa tulkitaan.

Jos operaattori rajaa vian olevan asiakkaan vastuualueella, on operaattorilla oikeus periä vianrajauksesta maksu. Tämän vuoksi kannattaakin varmistaa oma osuus kuntoon ennen vikailmoitusta.

Sniidun spesiaali

Kun olet hannkimassa uutta internetyhteyttä, kannattaa operaattorilta aina tarkistaa onko mahdollisesti tarjolla uudelle asiakkaalle etuhintaan tai peräti ilmaiseksi uutta modeemia/reititintä. Näitä ei aina ole tarjolla, mutta monesti myös taloyhtiöt saattavat sopia operaattoreiden kanssa sopimuksia perusnopeudesta joka jokaiseen asuntoon tulee (tämä maksetaan yhtiövastikkeessa) ja näihin voi kuulua modeemi veloituksetta. Jos saat uuden modeemin, ei vanhaa kannata välttämättä myydä pois tai heittää menemään. Mikäli tämä vanha modeemi tukee nykyistä internetyhteyttäsi, on sillä helppo testata toimivuutta ongelmien sattuessa, eli rajata mahdollisen modeemin vikaa pois.

Loppusanat

Laajakaistayhteyksissä on käytössä myös vaihteluväli, mihin nopeuden pitää milläkin sopimuksen mukaisella nopeusprofiililla osua. Eli jos olet tehnyt sopimuksen 100M VDSL2 yhteydestä, saadessasi nopeustestissä 90M on tämä ihan sopimuksen mukainen nopeus vielä. Mobiililaajakaistoissa 100M nopeusprofiililla yleensä miniminopeus on 5-10M luokkaa, eli kovin herkästi näistä ei oteta muuta kuin ruuhka- tai katveilmoituksia vastaan, toki jos nopeus on yhtäkkiä tipahtanut niin sitten on mahdollisuus vikatilanteeseen. Pikkuhiljaa hidastunut mobiililaajakaistayhteys on taas yleensä merkki kasvaneesta käyttäjämäärästä alueella, jolloin mitään korjattavaa vikaa ei ole vaan tilanne paranee kun alueelle tuodaan lisää kapasiteettia. Kannattaakin siis joko jo ostohetkellä tutustua vaiheluväliin tai myöhemmin tämän voi myös lukea sopimuspapereista. Myyty nopeus on siis nimellisnopeus profiilista mikä liittymälle annetaan, toteutuva nopeus riiippuu monista operaattoristakin riippumattomista seikoista.

 

Kaasu pohjassa tiedon valtatiellä,

Elektronikkari

Edit // Korjattu pari typoa