Edellisellä kerralla katsottiin, mitä tehdä jos kiinteä laajakaista ei toimi kuten pitää. Nyt siirretään katsanto kohti mobiiliverkon ylitse toimivia mobiililaajakaaistayhteyksiä. Nämä yhteydet siis toimivat erillisen reitittimen kautta (ensi osassa keskitytään mobiilidataan joka tabletissa ja puhelimessa sekä ylipäätään puhelimien toimivuuteen) ja yhteyttä varten laitteessa on SIM-kortti.

Kohta 1 - Uudelleen käynnistys

Jälleen aloitetaan tällä, koska tämän toimenpiteen oleellisuutta ei voi vähätellä. Moni pitkä jonotus operaattorin tekniseen tukeen olisi vältetty tällä ja vaikka sinulla kuinka hyvät laitteet olisivat, tee tämä silti. Eli laitteesta virrat pois ja virrat takaisin.

Kohta 2 - Valot/näytöllä lukeva tieto

Mobiilireitittimiä löytyy kahta erilaista, on pöytämallin reitittimet joissa tarvitsee olla virtajohto paikoillaan jotta laite toimii ja sitten on ns. MiFi-reitittimet eli matkamallin reitittimet joissa on oma akkunsa. Pääsääntöisesti ensimmäisenä mainituissa on merkkivalot ja jäljemmmissä oma näyttönsä jossa oleellinen tieto lukee.

Pöytämalliset reitittimet

Näistä löytyy merkkivaloja samaan tapaan kuin perinteisistä modeemeista; virta, mode, WLAN, ethernet, (USB) ja kuuluvuuspalkit. Oleellisimmat valot on mode sekä kuuluvuuspalkit yhteyden toimivuuden kannalta. Mode kertoo värillään yhteyden tilan, yleensä punainen indikoi ettei laitteessa ole SIM-korttia tai SIM-kortin kanssa on jotain muuta ongelmaa, vihreä sekä sininen tai turkoosi ovat yleensä toimivan yhteyden merkkejä. Nämä valot ovat laite ja valmistajakohtaisia, eli kannattaa aina tarkistaa oman laitteen ohjekirjasta valon tarkenne. Ohjekirjassa voi olla vaihtelevasti yhteystekniikasta käytetty erilaisia lyhenteitä, lyhenteiden verkkotekniikoista voit lukea täältä. Kuuluvuuspalkit ovat selkeät osaltaan tuon mode-valon tulkitsemisen jälkeen, jos esimerkiksi merkkivalo kertoo yhteyden olevan 3G-tekniikalla ja kuuluvuuspalkit ovat 0-1 niin ei ihme jos yhteys ei tahdo toimia.

MiFi-reitittimet

Näissä on tosiaan yleensä oma näyttönsä, joka herää hetkeksi päälle kun laitteen virtanappia painaa lyhyesti. Mikäli näytöllä näkyy vain jokin laatikko, jossa on salaman kuva tai vastaavaa, on laitteesta virrat pois ja laite on latauksessa. Tällöin kannattaa käynnistää laite uudelleen painamalla virtanappia pitkään pohjassa (jos siis hyppäsit kohdan 1 ylitse).

Näytöllä pitäisi tosiaan näkyä kännykkämäisesti kuuluvuuspalkit sekä yhteystekniikka, useimmiten hyvin pienellä ylälaidassa (niinkuin älypuhelimissakin on). Tämän ohella yleensä näytöllä lukee myös operaattorin tunnus tai vaihtoehtoisesti "No service". Jäljemmässä tapauksessa laite ei saa yhteyttä verkkoon, ensimmäisessä tapauksessa verkkoyhteys on luotu.

Kohta 3 - Operaattorin häiriö- ja ylläpitotiedotteet

Mikäli sinulla on jokin toimiva yhteys internettiin, kannattaa käväistä operaattorin sivuilla tarkistamassa onko alueelle jo ilmoitettu jokin huolto- tai häiriötilanne. Hankalaa tämä toki on silloin, jos esimerkiksi puhelimessa on samalta operaattorilta yhteys kuin mobiilireitittimessä eikä yhteys puhelimessakaan toimi. Tällöin tosin pystyy helposti päättelemään, että alueella jokin verkkohäiriö on päällä koska yhteys ei toimi kahdella eri laitteella.

Kohta 4 - SIM-kortin testaus toisessa laitteessa

Ota reitittimen SIM-kortti ja testaa sitä vaikka puhelimessa tai tabletissa. Tällöin näet pääseekö liittymä toisellakaan laitteella verkkoon, eli onko ongelma reitittimessäsi vai itsessään liittymän tai verkon puolella. Mikäli yhteys siis toimii puhelimessa, mutta ei reitittimessä, on ongelma tällöin itsessään laitteessa eikä verkossa.

Kohta 5 - Resetointi

Tämä on yhä eri asia kuin mitä uudelleenkäynnistys on. Mobiilireitittimien resetointiaika on yleensä lyhyempi kuin mitä kiinteän laajakaistan modeemeilla ja reitittimillä, mutta parempi näissäkin turhan pitkään painaa kuin liian lyhyeen. Eli paina esimerkiksi hammastikulla 15 sekunnin ajan laitteen reset-reikään (ohjekirja kertoo missä tämä on) ja odota, että laite käynnistyy uudelleen.

Resetointi palauttaa laitteen tehdasasetuksille sekä tyhjentää laitteen muistista mahdolliset tukoksia aiheuttavat rikkonaiset datat. Jälkimmäinen on näistä se, mitä toimenpiteellä tavoitellaan. Ensimmäinen kohta aiheuttaa sen, että mikäli olet esimerkiksi langattoman verkon nimen ja/tai salasanan vaihtanut, nämä palautuvat alkuperäisille asetuksille ja toimenpiteen jälkeen asetusmuutokset tulee tehdä uudelleen.

Kohta 6 - Yhteys operaattoriin

Jos edellämainitut toimenpiteet eivät auttaneet eikä syytä nettiyhteyden toimimattomuuteen löytynyt kodin sisältä tai operaattorin tiedotteista, soita operaattorille. Yhteyttä voi myös ottaa muita kanavia pitkin, kuten sähköpostilla, chatilla, somessa (sosiaalinen media kuten Facebook) tai vaikka myymälässä käyden, mutta nopein ja varmiten avun tarjoava yhteydenottokanava on perinteinen puhelu operaattorille. Operaattorin kotisivuilta löytyy yhteyspuhelinnumerot ja nämä ovat myös esimerkiksi laskuille tulostettu. Häiriötilanteissa operaattorin tavoittaa kellon ympäri, eli aina sieltä joku vastaa. Jos puhelinpalveluun on ruuhkaa ja joudut jonottamaan, tämä kielii siitä että ongelmaa voi myös olla laajemmin eikä tästä vain ole vielä keritty tiedottamaan.

Kohta 7 - Mitä operaattori sitten tekee?

Operaattori ensimmäisenä varmistaa, että olet tehnyt aiemmista kohdista kohdat 1, 2, 4 ja 5. Jos vika on näiden ulkopuolella, alkaa operaattori tutkimaan omaa verkko-osuuttaan palvelusta. Yleensä ensin tehdään etäkäyttöisiä toimenpiteitä ja mikäli nämä eivät palauta yhteyttä, lähetetään asentaja liikkelle. Asentaja sitten käy tutkimassa tukiaseman toimintaa ja antennien kuntoa, tarvittaessa voidaan myös käydä tekemässä mittauksia asiakkaan osoitteen luona.

Sniidun spesiaali

Pahoittelut toistosta, mutta tämä on yhtälailla validia mobiiliverkkoon kuin kiinteäänkin. Alla siis suora lainaus viimekertaisesta Sniidun spesiaalista:

"Koska aika on rahaa, on myös käyttökatkosta aiheutunut hukka-aika rahan arvoista. Eli jos operaattori ei saa kohtuullisessa ajassa vikailmoituksen jättämisen jälkeen (yleensä 2 vuorokautta) yhteyttä korjatuksi, olet lain mukaan oikeutettu vakiohyvitykseen. Laki, mikä tämän määrittää, on nykyisin Tietoyhteiskuntakaari (ent. Viestintämarkkinalaki). Lain puitteissa korvaus tulee viikoittain, eli jokaiselta alkavalta viikolta olet oikeutettu saamaan 20e hyvitystä katkoksesta aina 160e asti. Eli jos yhteys on operaattorin puolelta poikki vikatilanteen vuoksi 3 päivää, saat 20e kun pyydät sitä, jos katkos on 4 viikkoa, saat 80e ja niin edelleen. Operaattori voi myös tarjota pienempää summaa, mutta kannattaa tuntea omat oikeudet ja vaatia se, mikä kuuluu. Katkoksen ei tule välttämättä olla yhtäjatkoinen, vaan jos esimerkiksi viikon katkoksen aikana, joka alkaa maanantaina, saat tiistaina pari tuntia käytettyä nettiä ja torstaina puoli päivää, mutta loppuaika on yhteydetöntä aikaa, lasketaan tämä jatkuvaksi vikatilanteeksi. Operaattorille tulee toki olla ilmoittanut viasta, keston laskeminen alkaa vasta tuosta hetkestä, ja mikäli kyseessä on ylivoimainen este kuten ukkosen laajalti rikkoma verkko, ei perustetta tuolle vakiohyvityksellä löydy. Myöskään huoltotöistä ei hyvitystä kerry, sillä nämä ovat välttämätön osa verkon ylläpitoa ja näillä taataan palveluiden toimivuus jatkossakin."

 

Ilmojen halki käy yhteyksien tie, pannaan korjaten,

Elektronikkari